 |
| Freddie Quell |
Miehet sodassa. Kenen idea ja miksi?
En ole koskaan ymmärtänyt, enkä tule koskaan ymmärtämäänkään.
Katselin nuoren miehen matkaa sodassa ja sodan jälkeisessä Amerikassa. Miehen mieli ei ollut enää kunnossa, ei ehkä yksistään sodan vuoksi, sillä kaikilla taitaa olla traumoja lapsuudesta. Sota loppuu ja Freddie Quell etsii töitä, tekee töitä ja tekee juomia, joita kurkkuun kaataessaan omassa vatsassani kouristaa ja kurkkuani kuristaa. Jos pää ei kestä, niin senhän voi turruttaa. Ja toisinaan Freddie puuduttaa päänsä kehitysliuottimilla jos pahempaa ei löydy.
 |
| The Cause Peggy ja Lancaster Dodd |
Freddie Quell pakenee tilanteita ja astuu eräänä iltana laivaan, jossa karismaattinen Lancaster Dodd risteilee lahkonsa kanssa. Miesten välille kehittyy erikoinen suhde. On kuin Freddie löytäisi isähahmon, henkilön joka ensikertaa pysäyttää hänet ja kuuntelee häntä arvostelematta. Lahkon johtaja taas saa uuden opetuslapsen taikka vaan henkilön, jota kokee voivansa auttaa sekä tietysti kaverin, joka tekee juomia, joita kukaan toinen ei tee.
Lahkot ja uskonnot. Kenen idea ja miksi näitäkään?
Osittain ymmärrän halun etsiä uutta, yrittää nähdä totuus. Taikka ehkä halun omata oma hovi ja elää hurmion keskellä. Ymmärrän avun antamisen silloin kun joku pyytää sitä, ja silloinkin soisi antaa vain pyyteetöntä apua.
 |
| Uuden kirjan synty |
Lancaster Dodd ei ole kuitenkaan pyyteetön tyyppi. Mies on mielenkiintoinen ja innostava, hän on erittäin vetovoimainen ja voimakastahtoinen, mutta armottoman kiivas silloin kun joku on hänen aatettaan vastaan. Freddie Quell on yhtä karismaattinen, mutta epämieluisasti. Hän on huonoryhtinen ja kuin rusentunut sisäänsä. Hänen hymynsä on valloittava toisinaan, mutta sitten hymy kääntyy sisäänpäin ja yllättävä väkivalta näyttää hänet pelottavana häiriötekijänä.
Miesten suhde on ristiriitainen, rakastava, avoin, pakottava, sulkeutunut ja vihamielinen.
 |
| Peggy Dodd |
Peggy Dodd sanelee ajatuksiaan pitkin elokuvaa ja varsinkin elokuvan loppupuoli näyttää miten helposti me unohdamme taustat ja voimat mitkä siellä jylläävät.
Mestari on täynnä kauniita kuvia, hienoa keltaista värisävyä, liikettä ja värisevää tunnelmaa.
Mitä enemmän olen pohtinut tätä elokuvaa ja varsinkin sen loppua, sitä enemmän pidän siitä ja varmaan käyn katsomassa toistekin, kuten aika usein elokuvien kanssa käy ;-)
Koska kaiken kertominen on tylsää, niin enpä paljasta tästäkään elokuvasta miten se loppuu... Ehdotan siis elokuvailtaa Mestarin seurassa.
Ohjaus: Paul Thomas Anderson
Uskomattoman hienot näyttelijäsuoritukset:
Joaquin Phoenix ... Freddie Quell
Philip Seymour Hoffman ... Lancaster Dodd
Amy Adams ... Peggy Dodd
punajuuri tipahti
