lauantai 28. marraskuuta 2015

Lopulta perjantai-illan huumaa

Kuulen sinut
kokonaan ja läpi
Matalan äänesi
huumaavan värinän huuliesi välissä

Katson kaarta
paljaan lantioluun puhdasta liikettä
  enkä voi kuin hyräillä

 Nostat kätesi korkealle yllesi
 annat kehon lentää mukana
 ja toisaalla
 soitat rosoisen hävyttömästi
 eikä mikään ole sen parempaa

Öitä kaksi
uusi tila
tunnen jälleen puhtaan virran
nuoren voiman
joka soittaa sinussa
joka eli ennen minussa

  ja jonka nyt päästän häpeilemättömänä itsestäni ulos


I want to get away
I want to fly away
Yeah yeah yeah


maanantai 23. marraskuuta 2015

Pakkanen ja kylmälle altis paljas iho

Pakkasta! Mahtavaa!

Tähän aamun tunnelmaan sopi kuin nenä päähän Hesarin juttu 50 vuoden takaa 23.11.1965

Sukkahousut yhdistäen villasukat ja housut

Moni nainen on varmasti huomannut sellaisen
kovin kiusallisen seikan, että
pieni kaistale kylmälle altista paljasta ihoa
tahtoo jäädä sukanvarsien ja lahkeiden väliin,
vaikka villahousun puntit olisivatkin kohtalaisen pitkät.

Tästä vaivasta pääsee käyttämällä sukkahousuja,
jotka voi näppärästi riisua pois sisälle tultaessa.

Nailonkreppisiä sukkahousuja on kokomoinen värikäs valikoima tarjolla, mutta jotakuinkin turhaa on täysikäisen naisihmisen lähteä etsimään itselleen tällaista vaatepartta villasta. Niitä ei kerta kaikkiaan näytä olevan.

Mutta eipä villaisia sukkahousuja tahdo löytää lapsillekaan. Tässä on nyt asia jälleen jossa kuluttajat ja kauppa tai liekö kysymys valmistajista, ovat eri mieltä.

Sellaisilla pakkasilla kuin viime päivinä on ollut, ei totisesti tarkene nailonvaatteilla. Villaa pitää olla yllä, ja villaa etsivät kiihkeästi ostajat.

Mutta muutamat naiset ovat keksineet ratkaisun ongelmalle. He ovat ostaneet pitkälahkeiset villahousut ja niiden väriin sopivat paksut villaiset ns. teinisukat eli karkeajuovaiset nurin-oikein-villasukat.

* * *

Kyllä minä nyt siis etsin itselleni kunnon pitkäpunttiset villapöksyt sekä niiden väriin sopivat teinisukat, vaikka sellaiset rehevän punaiset =D

Talven lumituiskuja odotellessa,
Birgitta


torstai 19. marraskuuta 2015

Elämän tarkoitus

Helmi jakoi hienon haasteen, jonka otan ilolla vastaan. Otan tämän myös tunnustuksena, joten kiitos Helmi =)


Mahtavaa saada haaste juuri näillä kysymyksillä, tällaisia ei ole tullut vielä eteen.

Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

Täytyy sanoa, että kun noin kaksikymmentä vuotta sitten olin erään Laurin kurssilla, yksi jos toinen puhui siellä kuinka kiitollinen onkaan asioista ja  minä mietin: mitä hittoa tämä oikein on.

No aika kului ja nyt minä olen niitä kiitollisuus-puuska-ihmisiä, hehee...
Juuri nyt: sohvasta, perheestäni, blogiystävistäni ja ystävistäni, työkavereistani, Mirellasta joka pistää minuun liikettä, mustikoista, joita kohta ajattelin syödä, käsistä jotka jaksavat vielä kirjoittaa, mielikuvituksesta, sitkeydestä, jopa noidannuolesta joka muistuttaa minulle että olen elävä keho ;-). Muutaman tunnin päästä olen kenties kiitollinen sängystä sekä tulevasta yöunesta. Aamulla on edessä uudet kiitollisuuden asiat.

Minkä asian tai valinnan haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?

Olisin voinut olla rohkeampi. Olisin voinut alkaa halata vanhempiani aikaisemmin. Olisin voinut antaa anteeksi monelle ihmiselle paljon aikaisemmin, saati itselleni. Mutta mitä sitten. Olen kuitenkin toiminut parhaimpani mukaan aina silloisessa tilanteessa, joten turha tässä on murehtia tehtyjä tai tekemättömiä. Ehkä kaikella on ollut tarkoituksensa, ainakin kaikella on ollut jonkinlainen vaikutus minuun ja ympäristööni ;-)

Mikä on mielestäsi elämäntarkoitus?

Eipä sitten tullutkaan pieni kysymys. Oppia tuntemaan itsensä, jakaa osaamistaan ja tekemistään, arvostaa sitä mikä on ympärillä, vaalia elämää ja sen hyvyyttä rakkaudella. Yhdellä lauseella sanoen: Elämän tarkoitus on elää elämä nauttien.

Haasteen ja tunnustuksen minulta saavat 
Leena Lumi, Heli, Nainen kuvastimessaAri, Jael ja Tiia

Haasteen säännöt:

The Starlight Blogger Award is to highlight and promote Inspiring Bloggers.
Here are the rules for the Starlight Blogger Award:

  1. Thank the giver and link their Blog to your post.
  2. Answer the 3 questions given to you.
  3. Please Pass the award on to 6 or more other Bloggers of your choice and let them know that they have been nominated by you.
  4. Include the logo of the award in a post or on your Blog please never alter the logo and never change the rules.



tiistai 10. marraskuuta 2015

Maasta se pienikin ponnistaa


Onnellinen?

Olinko? No olin kyllä, mutta   

(pssst. tiedätkö aina kun joku sanoo "mutta" se tarkoittaa, että sanojalla on jonkinlainen sisäinen vastustus) 

... mutta minulla on kesästä asti ollut mielessäni työ, jonka haluaisin tehdä. En ole löytänyt tekemiseen sopivaa aikaa taikka jaksamista, joten nyt päätin ottaa muttaa korvista kiinni.

Anoin töistä pätkän vapaata. Palkatonta kylläkin. Tänään on ensimmäinen vapaapäivä takanapäin ja olen innoissani siitä, että olen vihdoin voinut keskittyä itselle mielekkääseen tekemiseen.

Kolme päivää vielä jäljellä. Mitä kaikkea kivaa ja hyvää siihen mahtaakaan mahtua =)


Ihmiset tarvitsevat hyvin erilaisia asioita ollakseen onnellisia, joten kaikille riitää aineksia.  Joskus onnellisuus on kiinni vain siitä, että huomaa mitä ympärillä on. Toisinaan onnellisempi olo on vain pienen askeleen päässä. Ja pienestä on aina helpompi ponnistaa eteenpäin ;-)

Ihan näin marraskuussakin =)

perjantai 6. marraskuuta 2015

Ihan himona


Viimeaikoina olen

Ihan himona istunut väärinpäin tuolilla
Olotila on huvittuneen petollisen naisen, kun paikassa jos toisessa nostan tuolin toisinpäin ja istahdan siihen reteästi lepuuttamaan itseäni.

... ja vain koska kaikki muunlainen istuminen sattuu kamalasti selkään.

Ihan himona seisonut
sillä se tuntuu olevan kävelemisen jälkeen toiseksi paras vaihtoehto elää.

Mikä mahtaa olla makaamisen jälkeen paras vaihtoehtoasento nukkumiseen? Eihän asia tietysti minulle kuulu, mutta olis ihan kiva jos joku voisi vihjasta helpotusta tähänkin ongelmaani...

Ihan himona tuoksutellut kahvia ja salmiakkia
ja tänään ensimmäisen kerran viikkoon join
kupin kahvia, aah
salmiakkiin olen hulluna muuten vaan, uuh...

Ihan himona ajatellut pieniä paloja
sillä varovaisuus on valttia ja maut tuntuvat nyt taivaallisen hyvältä. Opin myös, että jos suupala maistuu pahalta toista ei kannata ottaa ;-)

Ihan himona juonut
kun luovutin kaiken juoksevana tajusin vihdoin, että vesi maistuu minulle. Vesikannuni ei enää ainoastaan korista kauneudellaan, vaan myös ravitsee sisällöllään kehoani. Ja tietysti, onhan vessan pesu on helpompaa kun on vettä käytössä.



Ihan himona manifestoinut ja kokenut vatsavirustautia
olinhan nimittäin juuri edellisviikolla valitellut työkaverille, että pitäisi saada muutama kilo pois ennen joulua. No nyt kaksi kilogrammaa on kadonnut näköjään pysyvästi minusta. Kyllä viikon verran kestäneestä kuume-vatsatauti-ihottuma-selkähermokivusta voi näköjään olla yllättäviä hyötyjäkin...

Vielä ihan himona olen ollut omaan työpaikkaan
onhan neljän seinän sisältä poistuminen tosi mahtavaa. Ja minun työkaverini ovat kertakaikkisen hauskoja ja taitavia. Työnteko tekee minulle hyvää ja palkkiokin sieltä kilahtaa säännöllisesti. Tänään työpaikkani hankki minulle vielä hyvät päätelasit, jotta voin katsella kukkakärpäsen kokoisia fontteja näytöstäni. Eikä tässä vielä kaikki, ikänäkölaseilla omat silmät näyttävät suurilta, joten voin räpsytellä ripsiäni kuin Liza konsanaan ;-)

Eniten himona olen kuitenkin nyt
vapaaseen olotilaan,
jossa ei tarvitse varoa vaarallisten pöpöjen
siirtymistä kehosta toiseen...



Näillä mietteillä kohti viikonloppua:

Mitä ikinä himoitsetkin
nauti siitä =D