perjantai 27. syyskuuta 2019

Olen miettinyt kaaosta

Kun kävelen portista sisään, mieli tyhjenee samantien
korvat kuulevat soran jalkojen alla, silmät näkevät hiljaisuuden

täällä egot ovat kaikonneet
mielihalut, meteli ja tavarat eivät kilpaile huomiosta
täällä kukaan ei ole parempi toista

teitä kaikkia on rakastettu
te kaikki olette olleet ja olette

on kuin enkelit kävelisivät vierelläni
näyttäisivät mitä on ollut edelläni ja mitä tulee jälkeeni

minä kierrän ja katson
minä rakastan jokaista ja kaikkea
ja kun pitkän ajan jälkeen löydän aukon muurista, kurkistan toiselle puolelle ja astun sisään puistoon.

Astelen kauas nurmen poikki
istun penkille
mutta sitä ennen katson messinkistä laattaa

kaaos ei ole tässä
tai on se ja se laajeneekin koko ajan
mutta juuri nyt se ei ole tässä

ja kuten tässä ja nyt
minä voisin olla huomennakin näin,
katsoa sinua ja tekemisiäsi sydämeni kautta
hengittää syvempään ja olla hyväksyvä
rauhoittua ja hymyillä

minä en oikeastaan ole mitään
mutta voisin olla enemmän kuin mitä luulen voivani.



sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Eikä sitten istuta Espanjalaisille portaille

Tiedän kuinka Loma Roomassa etenee. Se nostaa hauskoja hetkiä mieleen ja aiheuttaa aina vaan hymyn kasvoille.

Jokainen kerta kun astun aulaan, näen elokuvan pyörivän nonstoppina. Kertaakaan en ole kokenut juuri samaa kohtausta, mutta aika lähelle olen osunut.

Muttei tämä ole nyt vain elokuvaa. Tämä on oikeastikin lomaa Roomassa. Täällä missä lämpötila nousee puolilta päivin +29 asteeseen laskeakseen illaksi vain muutaman asteen.

Osaan jo ylittää kadut kuten paikalliset,
väistää kiihdyttävät Vespat ja hiljaiset sähköautot,
osaan muutaman tärkeän lauseen,
osaan elehtiä jos sille päälle satun
ja saan portieerin nauramaan.

Olen pieni hiukkanen tässä valtavassa kaupungissa, mutta koska ihmiset ovat täällä ihania, jäätelö on parasta maailmassa ja pinjapuut täydellisiä, niin mikäs tässä on ollessa. Anna palaa Gregory, otetaan vielä yksi kierros :D

lauantai 14. syyskuuta 2019

Kurkistus

Olen hengaillut ja ollut aika hiljainen.
En tartu moneenkaan asiaan, varsinkaan älämölöön, sillä keho on keikuttanut venettä ihan tarpeeksi.

Nyt on sellainen tunne, että tulevan viikon jälkeen minä pistän vielä hitaamman vaihteen päälle.

En nyt sentään vielä lähde talviunille

mutta keskityn lähinnä ystäviin ja läheisiin
kävelyhetkiin syksyisessä säässä
kuunteluun ja keskusteluun
ja ihan vain omaan napaani - silleen hyväksyvästi

Tänään auringonpaiste näyttää luonnon värit voimakkaina. Nautitaan siis tästä päivästä :)

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Kuukauden kymmenen - syyskuu

Jos pitäydyn kuukauden aloituspostauksessa, niin minun pitää hiukan rukata näitä Salamatkustajan kymmentä asiaa. Siispä kiitos edelleen ideasta ja anteeksi muokkauksesta.

Kuukauden ensimmäinen ajatus
Ihanan tuoksuinen aamu!

Tämän kirjan aion lukea
John Lennon - legendan elämä 1940-1980. Toivon, että alun köykäisyys tekstissä vaihtuu imuun.

Elokuva tai muu taidemuoto, jonka haluaisin kokea
Once Upon a Time in Hollywood olisi kiva nähdä. Leffaa on kehuttu aikamoisen paljon.

Hupia kuuppaan
Olen hihitellyt junassa ja kadulla. Olen purskahtanut nauruun ja nostattanut kännykkäänsä katsovien päitä ylös. Kaiken syynä on ollut Kaverin puolesta kyselen -podcastit, joita kuuntelen nykyisin milloin olotila vaatii parempaa fiilistä. Näiden naisten naurun kuullessaan ei voi olla kyyninen.

Lausahdus, josta saan nyt energiaa arkeeni
Viisveisaan kaikesta shitistä.

Ruoka, jota ajattelin kokeilla
on Jaelin rukiiset kukkakaalipihvit. Suosittelen kokeilemaan Jaelin reseptejä, niissä on herkkuja toisensa perään.

Tässä kuussa tapahtuvista asioista olen eniten laittanut tämän suunnitteluun ja nyt se toteutuu
Syksyn tanssikurssin peruunnuttua piti kehittää jotain muuta liikuttavaa. Eihän tämä nyt samaa ole kuin siipan kanssa salsan tanssiminen, mutta kyllä pilatestunneille on kiva mennä. Täältä tullaan pilates!

Asia joka tuntuu ristiriitaisimmalta
Parvekkeen oveen on palautettu kahva. Pääsen siis parvekkeelle, mutta sitä ei saa kalustaa, koska remonttimiesten pitää tehdä vielä sitä sun tätä. Minun on jaksettava odottaa lokakuun loppuun asti. Voi ryöhkä!

Tämäkin on mahdollista
Ajattelin laiskotella tässä kuussa. Ihan kokonaisen viikon. Luulen, että olen ansainnut sen. Tai jos en ole, niin en välitä, vaan olen laiskana kuitenkin.

Minkä asian haluaisin muistaa näinä aikoina

Haluaisin muistaa, että kun yksi kohta on sairaana, niin monta muuta kohtaa on samanaikaisesti terveenä. Tämän ymmärtäminen tekee välillä tiukkaa.

Haluaisin myös muistaa ihanan kirpeät aamut, suloiset kultakolikot vihreillä nurmilla, luonnon värien leikin ja kastanjapuun piikkipallojen herkullisen olomuodon.

* * *

Tervetuloa ensimmäinen syyskuukausi :)