Simasuuna lähdin töistä kotiin ja muistin, että särkylääkkeet on loppu. Lähellä oli kauppakeskus, jonne menin päättäväisenä. Ajatusharhailu alkoi kuitenkin jo ulko-ovella, sillä näin silmälasiliikkeen, jonne astelin tarmokkaasti hoitaakseni lukulasitarpeeni kuntoon. Sovitin optikon avustuksella varmasti kahdetkymmenet pokat. Niistä käsiini jäi rankan karsimisen jälkeen viisi ja lopulta kahdet - siniset ja punaiset. No, nyt on sekin rästityö hoidettu.
Palasin kauppakeskuksen käytävälle ja mietin, ettei jääkaapissa tainnut olla paljoa mitään. Siispä suuntasin ruokakauppaan. Yllättäen mikään ei houkutellut makunystyröitäni. Käteeni jäi vain bataattia, pähkinöitä ja paketillinen donitseja. Siis mitä? Se oli varmasti se sokerimunkki, joka sai tämän aikaan. Palasin alkuperäiseen aikomukseen mennä apteekkiin. Jostain kaukaa kuitenkin tuli mieleen, kuinka eilen töissä keskustelimme, että HS:n julkaistua kuohuviinisuosituksensa, menee vain hetki ja kaikki ehdokasjuomat on hamuttu parempiin suihin.
Niinpä minä katosin käytävältä yhtäkkiä vasemmalle, pitkäripaiseen, saadakseni jotain kuplivaa vapuksi. Hämmästyksekseni suosikkijuomaa oli vaikka kuinka paljon tarjolla, joten ostin sitä oikein kaksi pulloa. Ja sitten, lopultakin, pääsin apteekkiin ja ostin paketillisen lääkettä.
Kotona huvituin kassia purkaessani. Otin ostoskuvan ja lähetin sen siipalle pienellä koristuksella höystettynä:
Vappu voi nyt tulla:
sulle iso pullo
mulle pienempi,
sulle ibusal
mulle donitsit
ja serpentiini voidaan jakaa
Oikeastihan ibusalit on mulle, mutta näin päin teksti kuulosti kivemmalta, heh heh. Sitäpaitsi, jos käy kuten tavallisesti, niin donitsit on syöty jo viikonloppuna ;-)