Eräänä yönä sinua kaipaan

Hamuan pimeässä rasiaa
mutta laitan tikun takaisin ja jään hetkeksi hengittämään syvään.

Lasken varpaani
puun viileälle pinnalle
ja otan askeleen kohti kuuta
ikkunan ääreen.

Minä olen hiljaa
tässä kylmässä yössä
viileässä ilmanalassa
paljasjaloin ja nahoin.

Annan aisteilleni aikaa
jotta huumaani viilentäisi
tauotta paukkuva pakkanen
sekä tämä elämäänsä natiseva talo

tässä ja nyt
minä katson kirkkaan yötaivaan lumoon
sen takana avartavaan maailmaan
enkä saa itseäni talttumaan.

Sillä tunnen vieläkin huulesi huulillani
ja kuun herättämänä olen muuttanut
kuvan kevyestä kosketuksesta
kuumaksi taivutukseksi ja intohimoksi,

niinpä käännyn,
sytytän kuitenkin kynttilän,
nostan neulan lautaselle
kuuntelen rahinaa ja sointuja
ja keinun lattialla kanssa viiman heiluttaman valkean verhon

... I could climb the snow capped mountains

sail to mighty ocean wide

 I could cross the burning desert

if I had you by my side...