Sä seisot mun vieressä ja katsot kirjan sisusta.
"Mikä oli meidän ensimmäinen matkamme?", luet. Tai "missä suutelimme ensi kertaa", muistatko sitä? Hauska kirja. Lasket sen käsistäsi, otat seuraavan ja minä selaan vieressä toista yhtä hassua.
Kotona saan, ehkä vuoden tai muutaman jälkeen, hepulin. En kertakaikkiaan voi lakata hihittelemästä ja puhumasta puutaheinää.
Ajatuksiani on ravisteltu kuukauden aikana pariin rajuun otteeseen. Nyt ne ovat yllättävän hiljaa ja lakanneet toimimasta. Tilalla on tunne naisesta vuosikymmenten takaa. Siitä joka ensimmäisenä kesänä hihhuloi festarikeikan jälkeen merenrannalla kalliolla ja lauleskeli kovalla äänellä Nuoruustangoa.
Ja ensimmäinen suudelma, kyllä minä tiedän, tietysti se oli kolmantenatoista helmikuuta, päivänä ennen kuin lähdit junalla pohjoiseen ja minä jäin ihmettelemään mikä minuun iski.
Olit kuin kirkas tähti taivaalla, mies joka kirjoitti runoja ja katsoi syvälle sisimpään niin, että varpaani menivät kippuraan. Kaikki sitruunat maistuivat makeilta ja ulkona paistoi ikuinen aurinko.
Hepulin, taidenäyttelyiden ja lempeän yhdessäolon vaikutus alkaa näkyä. Kahden päivän nollaus saa sielun lievästi pilkahtelemaan. Kenties vihdoin tapahtuu jotain, joka palauttaa tunnon ihon pintaan. Tuo nostetta jonnekin kasvojen korkeudelle.
Ja niinpä nyt, kun katson sinua keltaisessa nojatuolissa istumassa mietteliään näköisenä, minä kysyn:
Kirjoitatko mulle rakkausrunoa?
Se nostaa katseen ja hymyilee vinosti. Ei se tietenkään kirjoita. Tiedän, että se tekee jotain aivan muuta. Siitäkin huolimatta aina on yhtä kivaa udella samaa kysymystä.
Siirrän katseen ikkunasta ulos. Ehkä haluaisin narsisseja tänne. Niitä pieniä tete-aurinkoja.
Voisin antaa keväälle mahdollisuuden muuttua herkullisen vihreäksi ja kirkkaan keltaiseksi. Ja tietysti tartun rakkauteen, joka vieressä edelleen on.
***
Gumbostrandin näyttelystä Helmi Valkolan teos Sturenkatu - Maalaus 4 sekä myynnissä olevat sitruspusertimet.
Tällä postauksella osallistun Kristiinan haasteeseen: Keltainen ja vihreä.
Nouskoon vihreä ruoho ja aurinko pilven takaa!
