Kun ideat on vähissä eikä muutenkaan hotsita

Se oli tammikuun alun lomalla, jolloin juteltiin siipan kanssa tämän vuoden aika lempeistä tavoitteista. Oma ja yhteinenkin hyvinvointi on toivetilana, mutta kun puhe tuli ruuasta alkoi minun sisälläni puristaa. 

Ehkä olin tottunut siipan viimevuoden opiskeluvapaan parhaimpaan osioon, eli hänen päivittäiseen ruuanlaittoonsa, tai muuten vaan kyllästynyt kokkailemiseen ja varsinkin ideoimiseen. Joka tapauksessa edessäni oli paineistettu ärsytyskynnyksen ylittävä kysymys: miten hoitaa hyvä ja kiinnostava arki-ruoka etätöiden jatkuessa kohta kolmatta vuotta.

Ratkaisukeskeinen mies päästi suustaan: tilattaisko sellainen ruokakassi kotiin?

No, kun oltiin lomalla, eikä mikään muu asia vienyt liikaa huomiota, päätettiin toimia heti. Ensin mies etsi mahdolliset ruoka-palvelut netistä. Seuraavaksi tutkittiin kenen palveluista saa selville etukäteen mahdolliset allergeenit. Minä kun en maksa siitä, että saan kotiini selleriä ja sitten pahimmassa tapauksessa etsin sairaalaa. Lopulta päädyimme Sannan ruokakassiin, josta tilasimme haluamamme reseptit.

Viime sunnuntaina sovittuun aikaan meille tuli pahvilaatikko, joka oli lastattu neljällä pahvipussilla. Jokaisessa pussissa oli yhden ruokareseptin ainekset neljälle henkilölle. Joo, meitä on siis vain kaksi tässä taloudessa, mutta ajateltiin että näin saadaan yhdellä reseptillä koko päivän ruuat samalla kertaa. Ja todennäköisesti idea on taloudellisempikin.

Ladattiin kylmätavarat jääkaappiin, reseptien mukaisesti omiin hyllynkulmiin. Huoneenlämpöiset kamat muualle.

Sunnuntai-iltana

otettiin etunojaa arkiruokailuun ja tehtiin iso kattilallinen maukasta Chowder-kalakeittoa maissilla. Mies rouhaisi aimo annoksen mukaan mustapippuria, mikä teki liemestä aika tulisen. Jokatapauksessa punakampelakeitosta tuli erittäin maukasta. Fiilis oli korkealla. 

Tiistaina

keittoa oli riittänyt tähän asti, mutta nyt tein lounaalle munakoiso-falafelwrapit salaatilla. Maku oli erinomainen. Puolikkaan wrapin jälkeen totesin, ettei enempää mene alas tai vaivun kesken päivän ruokakoomaan. Niinpä laitoin toisen puolikkaan folioon odottamaan päivällisaikaa. 

Keskiviikkona 

lounastettiin toinen wrapsatsi ja illaksi tehtiin kirjolohta kasviscouscousilla ja tillikastikkeella. Tässä kohtaa aloin hiukan nikotella. Olen tehnyt couscousin aina eri tavalla ja maustanutkin reilummin. Mutta menin ohjeen mukaan ja lopputuloksena oli ihan ok lohiruokaa. Eli vähän petyin, mutta kuitenkin olin tyytyväinen. Kokkausaika oli lyhyt ja sain sitä mitä luvattiin.

Torstaina

lohta riitti lounaalle, joten illalliseksi tein tomaattista kukkakaali-kikhernevuokaa. Ruoka oli todella helppo tehdä, mutta pariin kertaan teki mieleni mennä maustekaapille salaa etsimään lisämakuja. Noh, sitä en tehnyt, koska ideana oli kokeilla mitä tämä systeemi oikein tarjoaa.

Perjantaina

vuokaa ruokaa riitti lounaaksi ja illalla meillä oli vielä "jämänyyttärit", jossa pöydässä oli falafelia, marinoitua punasipulia, valkosipulimajoneesia, kukkakaali-kikhernevuokaa ja kasviscouscousia. 

Kokonaisuudessaan täytyy sanoa, että kannatti kokeilla. 

Ensinnäkin oli ihanaa, ettei tarvinnut tehdä isoa ruokakauppakäyntiä laisinkaan, vaan koko viikon ruuat tuotiin yhdellä kertaa kotiin. Mukana tuli ruoka-aineet ja reseptit, eli piti vain katsoa missä järjestyksessä halusi tehdä ruuat. Koska ostimme ruokakassit neljälle hengelle, meille riitti ruokaa sunnuntai-illasta perjantai-iltaan, mikä on mahtavaa! Oli ihanaa vain kävellä keittiöön, ottaa resepti kouraan ja tehdä ruoka valmiiksi, ilman omia ajatuspyörittelyä.

Kassikokeilun jälkeen tilasimme ensiviikoksi kolme reseptiä. Nyt tiedän, että jos sisäinen ääneni ihmettelee mausteiden määrää, niin ronskisti vaan lisäilen niitä. Olen miettinyt myös kassin hintaa, sillä ateria on normiateriaamme arvokkaampi. Asiaa pitäisi varmaan tutkiskella kokeilemalla kassipalvelua kuukauden ajan ja verrata summaa "normikuukauteen". Ehkäpä todellisuus on eri kuin ennakolta ajattelen, varsinkin jos mietin ajankäyttöäni ja mielen kireyttä.

Kaiken tämän ruokahärdellin lisäksi tammikuu on alkanut aika myllerryksessä. Mukana on ollut uutta ja kivaa ja huolta ja jännitystä. Mutta sellaistahan tämä elämä on, kaikkea sekaisin ;-)

Ihanaa viikonloppua sinulle. Tee jotain kivaa ja mieltä piristävää!

Ehtiikö vielä toisenakin päivänä

Aamulla aikaisin peilistä katsoi nainen,

se tuijotti suoraan silmiini

katsoin takaisin, vielä unisena ja päätin hymyillä sen vakavalle ilmeelle

"Kuule, asiat on ihan jees 

  sä oot ok

    sä oot rakastettu"

Se katsoi takaisin, nyt hymynkare suupielessä, ja vastasi:

"Joo, meen keittämään sulle aamukahvit. Laitan kardemummaa siihen mausteeksi. Tästä tulee vielä hyvä päivä..."

Niin kuin aina, asiat muuttuvat. Tapahtumat eivät odota minun tahtoani, eivät edes mukautumistani ;-) Joten ennen kuin maailma ehtii kääntyä taas ja sekoittaa pakkani, minä haluan sanoa sinulle siellä jossain, ystävälleni blogimaailmassa: 

Suurkiitokset koko viime vuodesta. Kiitos, että kävit virtuaalisesti luonani, jätit jäljen elämääni. Morsetit viestejä maailmalta, että täällä on muitakin :)

Toivon sinulle kaikkea hyvää, tälle vuodelle ja tälle sunnuntaille. Olipa päivä mikä tahansa, niin jos olet tarmoa täynnä, käytä hetki hyödyksesi. Jos sinua väsyttää, anna kehosi ja mielesi levätä. Jos täytyy tehdä jotain, niin hengitä syvään, rauhoita mielesi ja tee mitä pitää.

Ja kun sinulla on aikaa vain olla, niin ehkä voit unelmoida. Tehdä kuten Etta Jones laulaa: 

Dream when you're feeling blue

Dream that's the thing to do

...

So dream when the day is through

Oh, dream and they might come true

And things never are as bad as they seem

So dream, dream, dream

♥