perjantai 21. marraskuuta 2014

Liikkuu, ei liiku

Työminäni
lähti tänään aikaisin kotiin jotensakin kummallisen työviikon jälkeen. Ensimmäistä kertaa työhistoriani aikana minä en osallistunut illalla alkaviin pikkujouluihin. Joku kysyi miksi. En oikein osannut vastata. Huomasinpa vain, etten lähettänyt missään vaiheessa osallistumisilmoitusta -jokin minussa valitsi toisin...

Niinpä minä iltariekkumisen sijaan astelin rautatientorin ohi kohti kotia katsellen hetken miestä, joka suihkutti vettä kauniissa kaaressa.  Mietin kuinka hienolta jääkenttä näyttääkään Ateneumin edustalla.  Huomisesta lähtien paikka on läpi talven täynnä keveää musiikkia ja hyväntuulisia ihmisiä. Hymykasvoja, punaposkisia, joko innokkaita luistelijoita taikka kuuman kaakaon nauttineita.

Kotiminäni
nosti postit ovien välistä. Huikkasin tervehdyksen keittiöön, kävin antamassa pusun poskelle ja rupattelin niitä näitä.

Sitten laitoin pyykkiä pyörimään ja otin toisesta koneesta puhtaat astiat kaappiin. Vielä ladoin likaisia altaasta tyhjään koneeseen ja päätin lopettaa ahertamisen vähäksi aikaa. Niinpä minä enää pesin ison omenan, puraisin siitä pienen palan ja istahdin sohvalle avaten postiluukusta tulleen jättimäisen "osta-meiltä-joulu" -lehden.

Hiljaa kuin etana minä selailin lehden sivuja. Katselin mitä kaikkea maailmassa on tarjolla. Mietin etten minä mitään tarvitse (... paitsi uudet alusvaatteet ja ehkä jopa jonkin hömpän kotiasun). Ihailin mielenkiintoisia lahjaideoita, kuten lasipurkkia, johon oli laitettu kuivakakun kuivat ainekset. Purkkiin oli kiinnitetty kaunis kortti, josta selvisi purkin sisältö sekä ohjeet mitä kakkuun vielä lisätään ja kuinka se paistetaan valmiiksi. Hauska idea, vai kuinka?

Koska minulla on kuviot lähes kokonaan selvänä Joulupukin kanssa, niin minä laskin lehden käsistäni. Otin vetelämmän asennon, laskin pääni selkänojalle ja katselin ulos ikkunasta.

Eikä mennyt kauankaan kun jo hihkaisin: Hei! Siellä sataa lunta!

Ja ilokseni lunta sataa vieläkin =)

Minä nyt jatkan ulos tuijottelua. Jos sinä vietät pikkujouluja, niin nauti niistä täysillä. Jos olet töissä, niin oikein hyvää viikonloppua sinne. Ja kaikille muille: ottakaa iisisti, vielä tässä ehtii hötkyillä. Välillä kannattaa vain silittää omaa olkapäätään, lepuuttaa jalkojaan yläasennossa ja olla vain.

12 kommenttia:

  1. Oi, nyt taikapuhallus, että saadaan lunta meillekin! Minusta ilmassa on saapuvan lumen tuoksua, joten olen odottavalla mielellä ja käyn välillä ulos pimeään kurkkimassa;)

    Pikkujoulut, mikä tylsä sana. Sama on ollut R:llä eli niissä vain jokin ei kiinnosta, vaikka muuten kyllä käymme ulkona, mutta mieluusti hyvin syömässä etc.

    Meilläkin on joululahjajutut ihan selvillä, mutta aion vielä vähän jotain kutoa, nyt ensin viininpunaista ja sitten oranssia.

    Mukavaa viikonloppua sinulle <3

    PS. B. meilasi, että Hyvä aviomies on sikahyvä kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhkun ja Puhallan!!!!!
      Nyt on satanut jo tunteja ja maa on valkoisen puuterimassan peitossa. Kyllä tätä täältä tulee, usko pois Leena =)

      Minä ajattelin ottaa oppia noista lähes itsetehdyistä lasipurkkikakuista ...tai jotain pientä kaunista ja kivaa ajattelin kehitellä jokatapauksessa.

      Itsekudotut lahjat ovat mahtavia. Te jotka osaatte niitä tehdä olette taivaan lahjoja! Minä saan nauttia äitini tekemistä sukista ja lapasista ja kaulaliinoista.

      Aivan ihanaa viikonloppua teillekin ♥♥

      Poista
  2. Kirjoitit niin elävästi,että ihan näin kaiken tuon silmieni edessä
    Lunta....hieman kaipaan,ihan hieman vain...
    Olen ihan unohtanut pikkujoulujuhlat;viimeiseni taisi olla v.2002:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, ja minä usein kaipaan niitä lämpimiä ilmanaloja joissa sinä olet =). Talvesta pidän täällä silloin kun on pakkasta ja lunta. Musta talvi ei ole mistään kotoisin.

      Poista
  3. Ensin ajattelin että olet kuitannut pikkujoulut *köh* muutamalla glögilasillisella kun heti alkuun kerroit miehestä jonka kauniissa kaaressa lentävästä vesisuihkusta tulee hieno jääkenttä Ateneumin edustalle kunnes tajusin mistä oli kyse ;D

    Sen minkä menettää osallistumatta pikkujouluihin, voittaa heti seuraavana aamuna kun ei tarvitse heti ensimmäisenä syleillä Svedbergin kylmää syliä, puhumattakaan siitä että koko päivä menisi enemmän tai vähemmän sängyn pohjalla. Viisas päätös, sanon ma ja toivotan sulle oiiken hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, mistäs tiedät, etten naukkaillut tori-hemmojen kanssa kolmea glögilasillista kahdeksalla mantelilla sitä jääkenttämiestä tuijotellessa ;-)

      Minä en ehdi juhlissa usein juomaan, kun jokainen hyvä biisi pitää olla tanssimassa ;-) Tuon hillumisen ja upeiden ihmisten kanssa rupatteleminen unohduttaa usein sen lasin jonnekin. TAI ehkä minusta vaan on tullut v a n h a enkä enää jaksa. Mahtaisinko tunnustaa? Köh köh...

      Oikein oikein hyvää sinne sinullekin =)

      Poista
    2. Sulla on hyvä asenne juhlimiseen. Se känni kun ei ole itsetarkoitus vaikka monet niin luuleekin.

      Poista
  4. Pakko myöntää, että minäkin ymmärsin hieman väärin tuon, kun mies laski vettä kauniissa kaaressa... heh. Mutta kaiken muun ymmärsin kuitenkin oikein. Kuvaat niin hienosti tunnelmia ja joulu todellakin tulee ilman yhtäkään pikkujoulua tai hetkenkään hösöttämistä. Äiti on minullekin sekä lapsilleni neulonut villasukat viime vuosiin asti... Mutta hyvä niin. Oikein mukavia (toivottavasti sopivan lumisia) marraskuun lopun päiviä sinulle ja rakkaillesi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana M =) Vielä on lumipeitettä ja talven tunnelmaa. Villasukista tuli mieleen, että niitä oli todella monen toivomuslistalla FB:n Jouluapua -sivustolla. Eli lämmintä ja pehmeitä pakettejakin toivotaan vielä ympäri maan.

      Rautatientorin jääkenttä oli eilen illalla taivaallisen kaunis. Luistelijoita oli paljon ja kaakaota upposi pieniin luistelijoihin. Laitan iltakuvan tänne jonain päivänä =)

      Ihanaa viikonjatkoa sinullekin =)

      Poista
  5. KIrjoitus, josta tuli lämmin olo. KIitos B <3

    VastaaPoista