sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Lauantaina lomalle Kreikkaan

Ajatella, me laskeudutaan Haniaan 5 minuutin päästä!

Niinhän me laskeuduttaisiin, jos paria mutkaa ei olisi tullut matkaan. Sen sijaan, että jäisimme itkemään lentokentän laidalle, päätämme järjestää ystäväperheen kanssa heti matkan alkuun ole-kuin-olisit-kuitenkin -päivän.

Aurinko paistaa lähes tavanomaisen kuumasti.  Rouva O:n upean lierihatun reuna keinahtelee hänen esitellessään villan muutoksia. Terassituolit on uusittu. Ja katsos, pihan ruokapöytäkin on erilainen kuin viime reissulla. Uima-allas on laitettu remonttiin, sen tilalla on tänä vuonna tarjolla vastaleikattua nurmea.

Laseihin kaadetaan kylmää retsinaa ja näin tämä iloinen jälleennäkeminen voi alkaa. Koska ulkomailla sää on aina suotuisa, olemme tänäänkin lähes koko päivän ulkona - turvavälit tietenkin muistaen. Poikkeuksellisesti nyt reissullamme on mukana koirat, jotka unohtavat koronan ja tulevat iholle häntää heilutellen ja rapsutuksia toivoen.

Alkudrinkkien jälkeen keittiö loihtii taivaallisen maukkaat kreikkalaiset salaatit. Paikalle on roudattu kilokaupalla suomalaista tomaattia, kurkkua, vihreää paprikaa. Kaikki tarjotaan isoksi paloiksi lohkottuna. Punasipuli sentään on ohuina suikaleina, makeana niin kuin täällä päin aina on. Päälle on aseteltu vielä tummia kivellisiä kalamata oliiveja, valtava pala fetajuustoa, oregaanoa sekä tietysti Kreetalaista oliiviöljyä. Lisukkeeksi tsazikia, valkosipulileipää ja olutta kaipaaville Mythosta.

Ruoka maistuu niinkuin aito ruoka vain voi. Huokaamme onnesta kuin parhaatkin lomalaiset ja kohta huomaan, että rouva O. on käynyt vaihtamassa toisen kesämekon päälleen (ja mietin miten vähän pakkasinkaan matkalaukkuuni vaatteita).

Siirrymme hetkeksi varjoon. Minäkin otan ison vihreän aurinkohattuni päästä ja annan 14 viikkoa ylipitkien hiusteni heilua kuin shampoomainoksessa konsanaan.

Koska matkaan on aina kuulunut tiukkoja kilpailuja, vetää rouva O. tänään meille tietovisan Kreikan -matkoistamme kautta aikojen. Yllättäen minä voitan kisan, mutta unohdan kokonaan kysyä mikä mahtaa olla palkinto.

Toinen kisa onkin jo sen verran kinkkisempi, että jään kuivakkaasti jälkeen kärkisijoista, mutten ehdi harmitella sitä, sillä seuraavaksi nälkä on taas iskenyt meihin ja päätämme tilata paikallisesta ravintolasta kaikille pork souvlakit. Niin, sitä se kaiho tekee, että tällainen lihasta luopunutkin päättää repäistä ihan vaan muistojen vuoksi. Tunnin kuluttua keittiö tuo ruuat pöytään ja pian huomaan, että olen tyhjentänyt lautasellisen lämmintä lihavarrasta lisukkeineen.

Koska matkoilla emme koskaan harmittele tehtyjä tyhmyyksiä, vaan otamme kaiken rennosti turvaväli-etäyläfemmoilla häpeät nollaten, kerron aamuisesta valmistautumisestani. Se kävin näin: katselin eteisessä miestä, joka tuijotteli hiljaa ja pitkään aurinkovoidepulloa.
Mitä sä nyt ihmettelet? kysyin.
Että mistä suunnasta se voide oikein tulee, vastaa mies.
Naureskelin hänelle ja kävin auttamassa voiteen levittämisessä. Sitten olikin minun vuoroni. Suihkuttelin voidetta jaloille ja levitin sen. Seuraavaksi kädet. Vasen käsivarsi meni hienosti, mutta sitten vaihdoin kättä ja yhtäkkiä ruiskautinkin voidetta suoraan silmään. Että ketä täällä oikein pitää ohjailla? Ei se mies mikään kummallinen otus sitten ollutkaan.

Naureskeltiin siinä minulle ja monille vanhoille tapahtumille. Vaihdeltiin paikkaa auringon säteiden mukaan. Ihmeteltiin kuinka merituuli osuu niin kaukaa tänne villaan. Eihän reissuilla ennen näin kovaa tuullut? Rouva O. käy vaihtamassa karderoobinsa (jumankauta se on hyvin varustautunut!) ja minäkin vaihdan mukavat roosan väriset kesähousut jalkaani.

Loma jatkuu... Iltakahvit keitetään, tarjotaan sen kanssa makoisaa baklavaa ja jos vielä viini maistuu, niin sellaistakin on tarjolla.

Ja kun ilta saa ja tuhkimoiden aika koittaa, me toteamme, että meidän on palattava Kreetalta kotiin. Niin minä otan koiralta tennarini pois ja laitan ne jalkaani. Mahat täynnä herkkuja ja sielu täynnä iloista yhdessäoloa me palaamme arkeen.

Jos hyvin käy, niin ehkä taas ensikesänä matkaamme Kreikkaan. Toivottavasti silloin illalla laulaa kaskaat ja villa on yhtä hehkeä ja romanttinen kuin aiemminkin :)

Lidlissä on kuulema Kreikka-päivät. 
Taidan hakea sieltä loppuviikon ruuat ;-)

12 kommenttia:

  1. No ihan olisi voinut kuvitella että olette Kreikassa;D Juu huomasin että Lidlissä kreikkalainen viikko ja ihania tuotteita(minulla täällä puhelimessani Suomen Lidlin aplikaatio vaikka asun täällä Lidlittömässä maassa;D). Ihana kirjoitus Birgitta, ja toivottavasti ensi kesänän Kreikan matkanne toteutuu,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että sulle tulee sinne viesti mitä Lidl tarjoaa meille täällä :) Täällä jatkuu näköjään hienot kesäsäät, joten voi olla, että Kreikan matka saa jatkoa useampanakin päivänä. Eikös sitä näin korona-aikana voinut tehdä etätöitä vaikka missä ;-)

      Poista
  2. Voi kuinka ihana "Kreikanmatka"! Tunnelma tosiaan oli kuin onnistuneella lomamatkalla. Tervetuloa kotimaahan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kiitos :D
      Kyllähän se on aina mukavaa palata kotiin matkalta!

      Poista
  3. mikä ihana matka!
    Meillä oli kerran samanlainen joskus lokakuussa. Emme olleet ulkona ja hellehameessa oli vähän vilpoinen olla, mutta olo lämpeni kyllä kun hetken tanssimme zorbasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nytpä sen sanoit, me unohdettiin tanssia zorbasta. Bändi oli kyllä esiintymässä, mutta meillä oli niin kova alkuhässäkkä, että kokonaan unohtui tanssahdella. Ehkä ensikerralla sitten :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kyllä tosiaankin oli. Olen iloinen, että rouva O. keksi tämän idean ja pääsimme kuitenkin viettämään yhteistä kesämatkaa. Pääsivätpä koiratkin kerrankin mukaan :)

      Poista
  5. Mun on ehkä kans lohduksi mentävä Lidliin. Ja ehkä ihan pikkaisen Alkoon myös ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen menemään. Vaikkei ihan kaikkea pysty korvaamaan, niin aika paljon kuitenkin :)

      Yritetään ensivuonna uudestaan <3

      Poista
  6. Niin ihana postaus ja onneksi Lidlin kreikkalaiset herkut, halvaa mm. tuli ostettua. <3 Ehkä pitäisi tehdä vastaava postaus Pariisista, joka jäi, mutta ehkä vuoden päästä.

    Ihanaa uutta viikkoa Birgitta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia :) Jään innolla odottamaan Pariisinmatkaasi!

      Oikein ihanaa viikkoa sinullekin <3

      Poista