lauantai 7. marraskuuta 2020

Marraskuun selätys - mitä oikein tapahtuu

Milloin lienee, onko siitä pari vuotta, kun intouduin SusuPetalin innoittamana pitämään marraskuun selätys -postauksia. Tämä vuosi ei jää välistä, sillä jostain on pidettävä kiinni tänä kummallisena koronavuotena ;-)

Marraskuun ensimmäinen

Olen viettänyt pitkän viikonlopun Lohjan metsissä ja olo on todella rentoutunut. Tänään käyn koskettamassa yli 300 vuotta vanhaa kaveria. Se on Paavolan Tammi, jonka oksilla kasvaa vihreää sammalta ja jonka runko on niin leveä (reilut 470 cm), ettei minusta riittäisi peittämään sen ympäryksestä puoliakaan, vaikka kuinka halaillessani harottaisin sormiani. 

Mahtava päivä istua laavulla, katsella järven aaltoja, kuunnella tikan nakutusta, silitellä siirtolohkaretta. Sanoin sille pari asiaakin, kun kerran yllytettiin :)

Marraskuun toinen

Työpäivän jälkeen olen pöllähtänyt kuin sentrifuugissa pyörisin ja pysäytysnappula olisi jumissa. Näin pitkään se rentoutunut viikonloppu sitten jaksoikin kantaa. Illalla yritän miettiä minkälaisen abstraktin teatterikohtauksen keksisin. Päähenkilöni Risto yrittää keittää aamupuuroa, mutta mikään ei mene niin kuin pitäisi ja lisäksi Riston vuorosanat ovat vain laulun sanoja. Huh hei, enpä haluaisi olla Riston pöksyissä huomenaamuna ;-)

Marraskuun kolmas

Vedän maskin kasvoille ja lähden kaupungille. Sairaanhoitaja sanoo: nyt voisit ottaa maskin pois, niin saadaan tehtyä nämä testit. Pistän maskin roskikseen pyynnöstä. Kohta hän antaa minulle uuden ja pyytää odottamaan käytävällä. Vartin päästä saan laittaa toisenkin maskin roskikseen, koska tekstit jatkuvat. Sitten kaivan kolmannen esiin, laitan sen kasvoilleni ja lähden junaan matkaamaan kohti kotia. 

Illalla on mahtava sää ulkona.

Marraskuun neljäs

Aamulla lääkäriin ja illalla taas draamaa. Nyt mietin kohtausta, jossa nainen kertoo miehelleen (uskonlahkon johtaja) tapailleensa vanhaa rippipappiaan. Nainen "voittaa" tilanteen, jos hän saa miehensä hyväksymään sen, että hän voi tapailla ja keskustella liberaalin papin kanssa. Mies taas "voittaa", jos hän ei näytä mustasukkaisuuttaan ja saa vaimon jättämään tulevat tapaamiset. Kumman olisit kirjoittanut voittamaan?

Marraskuun viides

Tänään pohditaan mikä menee pieleen. Ja mitä tämä nainen oikein syö. Miksi rauta ei pysy sisuksissa tai miten paljon kasvis-kalaruokailijan pitää saada proteiinia. Tajuan, että olen tehnyt muutoksia, jotka eivät ole olleet ihanteellisia hyvinvoinnilleni. Mutta onneksi maailmassa on asiantuntijoita, jotka tökkivät minua otsaan silloin, kun en itse ymmärrä ;-). No, eiköhän tämäkin asia tästä taas paremmaksi muutu. 

Marraskuun kuudes

Se on kuulkaas ruotsalaisuuden päivä ja onneksi viikon viimeinen arkipäivä. 

Olen katsellut kolmisen viikkoa parvekettani. Siellä pelargoniat kukkii vielä täysillä, enkä ole saanut valoja viriteltyä, vaikka olisin halunnut. En ole tämän vuoden ensimmäinen parvekkeen valaisija näillä main. Monessa kodissa viritelmät näyttävät minulle pitkää nenää. 

Sitten katson kitaraa, voi sinua raukkaa. En ole ehtinyt koskea sinuun tällä viikolla laisinkaan. Ja kun näen yöpöydän vieressä luonnoslehtiön, tunnen piston sydämessäni. Siirryn keittiöön, kuorin appelsiinin ja puraisen sitä. Ulko-ovi aukeaa ja taloon tupsahtaa perheen nuorin. Valo syttyy päässäni ja kaikki kuvitellutkin huolet kaikkoavat mielestä. Eiköhän unohdeta kaikki turha ja vaan vietetä iltaa rupatellen, pelaillen ja pitkään valvoen. 

Ensimmäiset arkipäivät ovat hurahtaneet valtavalla nopeudella. Jännittävä joulunaika lähestyy ja ensimmäiset joulukortit on jo hankittu. Niin, että ihan hyvinhän tässä menee :D

6 kommenttia:

  1. Marraskuun eka viikko on selätetty!

    Harmi, että rauta hupenee elimistöstäsi, toivottavasti saat pysyvän avun siihen.

    Valaistaan joka nurkka valoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin se on mennyt ihan hujauksessa ja sääkin on ollut kiva. Tänään virittelin valoja ulos ja illalla näen tuloksen.

      Ehkä mulla on ollut liian monta rautaa tulessa ja sen vuoksi sitä ei riitä ihan varastoihin asti. Jollei muuta, niin pitää alkaa nuoleskella valurautapannua ;-)

      Poista
  2. Onpas kiva marraskuun selätyshaaste. Äkkiäkös se marraskuu taittuu ja muuttuu joulukuuksi. Ja sitten onkin jo melkein kevät. :-)

    Kävitköhän kolmas päivä samoissa testeissä kuin minäkin muutama viikko sitten... Joitain juttuja ei voi oikein tehdä maski naamalla!

    Mulla on ollut sisällä jouluvaloja jo pari viikkoa, ja ulkovaloistakin olen haaveillut, mutta parvekkeella ei ole oikein mitään, minne valot saisi ripustettua. Olen kyllä haaveillut myös sellaisesta isosta valoporosta, mutta ne ovat aika kalliita. Ja sitten valosesongin päätyttyä tulee taas säilytysongelma, ellei sitten valjastaisi poroa jotenkin kesäkäyttöön. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kävin niissä testeissä aikaisemmin ;-)

      Meillä on sisällä kyllä valoja ja nyt sain vihdoin parvekkeellekin parit valot. Olis tosi kiva, jos olis pistorasia partsilla, mutta nyt mä vetelen johdot parvekkeen oven alaosasta sisälle.

      Valoporo olis tosi makee! Eihän se haittaisi kesälläkään, sen eteen laitat vaan tablettiin videon pyörimään ja ratsastat aavikolla tai jossain muussa herkullisessa paikassa :D

      Poista
  3. Kiva tapa pitää päiväkirjaa marraskuussa! Jotenkin tämä kuukausi menee aina niin sumussa, ettei muistikuvia jää ilman jotain kirjallisia merkintöjä. Tosin tämä marraskuu (so far...) ja koko syksy on mennyt ainakin mulla helpommin, kuin aikaisempina vuosina. Mietin just, että voisiko se johtua koronasta: kun maailmassa on tällä hetkellä niin paljon isompia ongelmia, kuin meidän harmaat päivät, niin niiden sietäminen menee helpommin. Asiat asettuvat tärkeysjärjestykseen ison kriisin jyllätessä? En tiedä, voihan olla, että viikon kuluttua jo itken tätä pimeyttä ja tihkua, kuten aikaisempinakin vuosina.

    Hyvä, että olet saanut asiantuntijoilta apua ruokajuttuihin liittyen. Niistä olisi mielenkiintoista kuulla jossain vaiheessa (ellei mene liian henkilökohtaiseksi).

    Valoa ja iloa sun marraskuuhun Birgitta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä aika kiva tapa nähdä mitä kaikkea tapahtuu. Yleensähän marraskuussa tapahtuu vaikka mitä, kun valmistaudun loppuvuoden leppoistamiseen. Luulin, että tämä vuosi olisi rauhallisempi, mutta kaikkea kanssa. Kun jätin kevään lääkärihuollot väliin, niin nyt juoksen kuin aropupu paikasta toiseen.

      Minäpäs katson saisinko jotain järkevää aikaiseksi rautavarastoista ja muusta mitä ravintoterapeutti sanoi.

      Oikein suloista viikonjatkoa sinullekin <3

      Poista