tiistai 24. marraskuuta 2020

Marraskuun selätys - oma napa - hymy - miehet

Marraskuun  seitsemästoista

- Miks sä oot aina noin tyyni?
- Ai, mitä, häh?

Kiukuttelupäivä. Tänään siipalla on koko päivän sellaista duunia, että sen on parempi olla toisessa huoneessa sähköpöydän äärellä. Minä en tästä vielä hätkähdä, olenhan ollut monesti koko päivän olkkarin sohvalla hommissa. Mutta tänään jokin mättää, koko kroppa tuntuu taistelevan työasentoani vastaan. Alan narista mielessäni maailman kurjuutta. 

Kun työpäivä loppuu, otan lopputilin kaikesta ja pitelen käsiäni haaleassa tiskivedessä. En mene ulos kävelylle, mikä olisi hyvä idea, vaan jään odottamaan, että mies lopettaisi työt ja minä saisin seuraa. Kello tulee neljä. Kello tulee viisi. Puoli kuudelta ovi avautuu, mies menee keittiöön ja huikkaa samalla, että kuudelta alkaa yks webinaari, jonka hän haluaa katsoa. 

Paska, sanon mielessäni ja alan myrtyneellä naamalla heilua monitehotyyppinä ympäri keittiötä. Syömme hiljaisuuden vallitessa. Häntä se ei harmita, hän on rauhallinen, tyyni aina ja vetäytyvä luonnostaan. Minua kaikki harmittaa, paska se ja paska tää ja paska tuokin tyyppi tuossa toisella puolella pöytää. 

Kun mies kaataa kahvia kuppiin ja kysyy otanko keksin, katson sitä silmiin ja sitten mun viisari värähtää. Mä hymyilen väkisinkin. En tajua kuinka tässä käy aina näin, mutta jos vaan katson sitä silmiin, niin en voi kuin hymyillä. Eli siinä katosi sitten se paska olo. Taivaan tuuliin, ihan tuosta vaan. Sanon jotain hölmöä. Juomme kahvit loppuun. Mies menee webinaariinsa ja minä istun keittössä. Olisiko mun pitänyt mennä aikaisemmin kurkistamaan sen silmiin ja unohtaa samalla maailman turhimmat murheeni??? No, nyt on kaikki kuitenkin taas hyvin, joten siirryn kirjoittamaan. Ensin kurssitehtäviä ja sitten blogia. 

Marraskuun  kahdeksastoista

Sitkeää tietokoneilua koko päivän ja illalla puolentoista tunnin rutistus enneagrammia. No, kurssin vetäjä on niin ihana, että piristyn, vaikka ilta on jo pitkällä. Olemme tänään hyvien ihmissuhteiden ja rakastavan ystävällisyyden äärellä. 

Muistutan itselleni, että kannattaa olla hyvä ystävä itselleen. Kuunnella omia tarpeita ja olla rakastava itseään kohtaan. Parhaimmillani voisin rakastaa kaikkia huonoja puolianikin. Todellako? Sitä tyyppiä, joka eilen vingutti viulua mielessään pitkin päivää ja joka kiukutteli miehelle ihan turhasta? Toisaalta, olen oppinut vuosien varrella paljon ja muuttanut vanhoja huonoksi katsomiani tapojani paremmiksi. En kaikkia, mutta joitain minulle oleellisia. Joten miksikäs en voisi olla sujut itseni kanssa. Muillehan suon sen paljon helpommin. 

Palaamme kurssilla hymyyn. Että jos saat katsekontaktin johonkuhun ja hymyilet hänelle, hymy tarttuu häneen. Ja jos taas joku hymyilee sinulle epäaidosti, sinun hymyhermostosi peilaa toisen ilmettä ja tunnistat epäaitouden. 

Ja loppulauseeksi jätän mieleeni soimaan: Muista aina hymyillä lapselle.

Marraskuun  yhdeksästoista

Lähden aamukävelylle poskella vielä tyynyn lämmin painauma. Ulkona on sysipimeää ja kulman takaa puhaltaa niin kova tuuli, että joudun pysähtymään paikoilleni. On jotenkin hienoa yrittää kävellä tuuliseinää vasten, mutta lopulta taivun ja koukkaan lyhyemmän reitin kautta kotiin.

Illalla menen ajoissa sänkyyn ja jatkan hömppälukemista. Kirja on niin hauska, että ohitan uniajan. Eli hauskat kirjat kannattaa kai aina lukea päiväsaikaan ;-)

Marraskuun  kahdeskymmenes

Lunta! 

Aivan mahtava herätä siihen, että maata peittää ohut lumipeite. 

Päivä menee kamalassa työrupeamassa. Hoidan yhden jos toisenkin homman satasen volyymilla ja tuollainen toiminta vie multa aina mehut kokonaan. Miksen voi olla muuten kuin täysillä tai vetelä? 

Työpäivän jälkeisellä pääntyhjennyskävelylläni katselen kuinka lapset laskevat pulkalla pikkuista mäkeä. Ja ihan hyvinhän se lasku sujuu. Missä ei ole enää lunta, siellä on nurmea, ja molemmissa kohdissa voi kiljahdella korkealta ja kovaa :)

Mun pitäisi vielä kirjoittaa pari draamakohtausta. En jaksa millään. Joten toivon, että huomenna minussa virtaisi monta ideaa ja saisin puristettua tekstiä. Maanantaina kaiken on oltava valmiina ja nyt ei kyllä yhtään tunnu siltä, että ehdin mukaan. 

Odotan siis enemmänkin Vain elämää ohjelmaa, jossa on Mariskan ilta. Ehkä siellä tulee tänään jännittäviä musakokemuksia :)

Marraskuun  kahdeskymmenesensimmäinen

Iltayhdeksältä soi puhelin. Siellä on nuorimies. Ei sillä mitään erityistä asiaa ole, kunhan muuten vaan soittelee. Kaiutin päällä rupattelemme kolmistaan, mietimme vähän yhtä asiaa ja sitten pohdimme toista. Välillä tarkistetaan tietokoneelta jotain juttua ja tarinoidaan taas lisää. Aika hurahtaa kuin siivillä ja yhtäkkiä huomaan haukottelevani äärimitallisia suullisia. Eikä ihme, sillä nukkuma-aikani on mennyt aikoja sitten. Vähän yhdentoista jälkeen sanomme heit ja mietin miten iloinen olen tuosta nuorestamiehestä. Se on yksi elämäni parhaista asioista ♥

18 kommenttia:

  1. Etätyö on varmaankin rasittavaa välillä.
    Ihanaa että saitte lumipeitteen, kun on niin pimeää mutta kuulin että jo seuraavana päivänä se oli sulanut pois,sanoi Helsingissä asuva ystäväni jonka kanssa juttelin WhatsApp-puhelun avulla Voi miten kiva tuo nuorimiehenne kun soittaa ilman mitään syytä, siitä on syytä ollakin iloinen:)
    Kivaa viikkoa Birgitta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan tää etänä oleminen on tosi kivaa, kun ei tarvitse kulkea nyt julkisilla, eikä aikaa mene työmatkoihin. Mutta toisaalta kun koko päivän on kotona koneella ja jos illallakin kurssit ovat lähiopiskelun sijaan verkossa, niin kyllähän kroppa ja aivot alkaa olla kovilla.
      Jep, lumipeite suli seuraavana päivänä, mutta olihan se kiva saada edes yhdeksi päiväksi lunta. Mä kyllä toivon niin kovasti, että koko talven olisi lunta ja 5 astetta pakkasta, mutta en tiedä kuunteleeko mun toivetta kukaan ;-)

      Ihanaa viikkoa sinullekin Jael ♥

      Poista
  2. tunnistan täydellisesti tuon kiukuttelupäivän; aivan samanlaisia tunnelmia hyvinkin usein :)

    Tunnistan myös liian myöhäiseen kivojen kirjojen lukemisen. Vaikka väsyttää ja uniaika menee ohi, niin kyllä sentään kivan kirjan lukeminen selättää monta kökköpäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis kyllä tosi ikävää lukea vain ikäviä ja tylsiä kirjoja illalla, mitä se semmoinen peli oikein on? Mun pitänee etsiä jotain välivaiheen kirjoja, ennenkuin palaudun taas normaaliksi itsekseni ja nukahdan olipa kirja mikä tahansa :D

      Poista
  3. Vau, on sinun miehelläsi mahtavat silmät, suorastaan taianomainen vaikutus silmillään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon samaa mieltä, joku on taikonut sen silmät :D

      Poista
  4. Tuo Kimppakämppä oli musta(kin) ihana korona-ajan höpöhöpö♥

    Jaksamista sinne, Birgitta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllättävän hauska kirja, sellainen jossa kyllä heti tietää miten käy, muttei se haittaa ollenkaan :D

      Tänään on ollut omituinen päivä, joten jaksamistoivotuskiitokset ja oikein paljon jaksamista sinullekin ♥

      Poista
    2. Tänään tein keväälle kirjatilauksia, ja tuon Kimppakämpän kirjoittajalta tulee uusi höpö-höpö silloin (ts suomennetaan).

      Poista
    3. Kiva kiva, keväälle kevyttä kirjallisuutta:D

      Poista
  5. Mukavan kuuloinen viikko - kiukutuksesta huolimatta. :-) Pystyn niin samastumaan tuohon, että kiukku kasvaa isoksi möykyksi, eikä loppujen lopuksi tiedä itsekään, mistä se lähti.

    Mä tapasin aina ennen saada hirveät hepulit lumentulosta. Syynä oli kai se, että joutuu mahdollisesti kaivamaan autoa lumen alta. Nyt auto on talon alla parkkihallissa, joten ei ole enää tekosyitä inhota lunta. Paitsi että jos on lunta, on myös kylmä. Mutta sekin ongelma tietysti ratkeaisi sillä, että olisi riittävästi vaatetta päällä...

    Juu ja illalla ei kannata tehdä mitään liian kivaa tai jännittävää, pelkkää tylsää vaan. Kohta pitääkin ehkä siirtyä katselemaan päivän BB-jakso Ruudusta, kun missasin sen muuten. Luulisi unen tulevan, kun katselee lahjojen paketoimista. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että lumesta joko tykkää tai sitten ei. Välimuodot on aika tylsiä. Itse haluaisin lumen tuomaa valoa ja sitä helpommin hengitettävää ilmaa. Nolla asteinen sää menee jotenkin ytimiin ja tekee syväjäätyvän olon, mutta pikkupakkanen ei tunnu oikein missään :)

      BB loppuu ihan kohta. Mitäs sitten tehdään?

      Poista
  6. Niin samaistun tuohon kiukkujuttuun ja jos on känkkis, niin lopulta täälläkin miehen kanssa nauretaan asiaa. Yleensä kerran kuukaudessa meinaan peto on irti.

    On tämä pimeys hurjaa ja jotenkin siihen korona päälle, niin mieli menee matalaksi. Jotenkin oudon odottava tunnelma.

    Tsemppiä kaikille ja sinne Birgitta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viideltä on säkkipimeää ja jos tulee tihkua, niin ei tee yhtään mieli lähteä ulos. Uutisvirtaa ei tee myöskään mieli katsoa, haluaisin tilata uutiskanavan, jossa kerrotaan mukaviakin uutisia. Mä ajattelin ensiviikolla tehdä sen sun jouluhaasteen. Se on nimittäin joulukuu tiistaiaamusta lähtien :)

      Iloa viikkoosi Tiia ♥

      Poista
  7. Birgitta, et voi olla vihainen sen jälkeen, kun olet katsonut A:a silmiin:) Minuakin alkaa heti hymyilyttää kun katson häntä!

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ihmisten silmissä on syvää taikaa ♥
      Ai että kun olis ihana nähdä teidät kaksi ja saada nauraa ja keskustella sydämensä kyllyydestä!

      Poista
  8. Etätyöllä on puolensa ja puolensa. Olen erityisluokan opettaja ja en näillä näkymin siirry etäopetukseen, vaikka muut siirtyisivätkin. Tänään tuli työpaikalla henkilökunnalle maskipakko. Olen käyttänyt maski jo pitkään, niin ei muuttanut arkea.
    Tuota kirjaa en ole lukenut, mutta pistän nimen kalenteriin. Kun käyn kirjastossa, katson josko saisin lainattua kirjan. Siis kiitos kirjavinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin täytyy vain jaksaa ja kehittyä tän härdellin aikana, vaikka välillä tekee tosi tiukkaa. Ja jaksamiseen sopii vaikka kevyet kirjat, elokokuvat ja musiikki.

      Eilen ainoa asia mitä mediasta seurasin oli musiikkiohjelma. Kun saa ihokarvansa nousemaan pystyyn jonkin esityksen vuoksi, niin se herättää kummasti eloon. Iloista viikonloppua sinulle Tarja :)

      Poista