sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Matkan tekoa

Joskus tulee sellaiseen hetkeen kaunista ja hyvää, jolloin ei valoa omissa silmissä näy. Näin kävi sinä päivänä, kun sain Leenalta oheisen tunnustuksen.

Kiitän syvään kumartaen ja olen iloinen jos saan läheskään viestitettyä sitä intoa, runsautta ja jakamisen ilon määrää, jota Leena luo blogissaan.

Sen lisäksi, että olen saanut ilon kirjoittaa välillä tyhjästä ja välillä asiasta, olen saanut upeita ihmisiä elämääni tämän blogimaailman ansiosta.

Siksi koenkin, että jokainen joka käväisee lukemassa täällä on kannustaja minulle ja jokaikinen jonka luona ehdin käydä on inspiroiva, luova ja rakentava.

Olkoon siis tämä tunnustus eteenpäin teille lukijoille ja upeille bloggaajille. Kaipauksella niitäkin ajatellen ja kiittäen jotka ovat lopettaneet bloginsa omalta osaltaan.




Lukekaa,
kyläilkää sekä kävelkää luonnossa.
Nukkukaa hyvin ja riekkukaa välillä vallattomasti.
Olkaa lempeitä itsellenne.

Muistakaa, että jos joskus tuntuu siltä,
ettei mikään ole mitään
eikä kukaan ole ketään,
niin siitä huolimatta joku jossain ajattelee sinua
hyvällä ja kauniilla ajatuksella.

14 kommenttia:

  1. Kiitos tuosta Birgitta:) Sain saman jo aiemmin Leenalta,ja laitoinkin sen yhteen postaukseeni,joten en enään jaa sitä mutta kiitän tästä sinua:)Tänne on aina kiva tulla lukemaan juttuasi ja toisessa blogissasi on ne ihanat työsi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Yaelian. Sinulla on ihania kaupunkikuvauksia ja reseptisi saavat makunystyrät aina heräämään valtoimenaan =)

      Poista
  2. Kiitos, Birgitta, sinä harmaiden päivien Valoni!

    Itse jaksat aina vain käydä kommentoimassa ja siten innoittamassa.

    Tosi on, että pitää kävellä luonnossa paljon. Minä sen välillä unohdin, kun koiruus ei enää tarvitse kuin pihalla pyörähdykset...Ja voiko koskaan nukkua liikaa!

    Jossain on aina ystävä tunnelin päässä ja heiluttaa pientä lyhtyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä unta tosiaan aina tarvitsee, varsinkin näin syksypimeällä huomaan unen tarpeen vain kasvavan. Kiitos kovasti itsellesi, täällä on helppoa hehkuttaa, kun joku toinen pitää valoa vastarannalla =)

      Poista
  3. Kiitokset Birgitta tsemppaavasta tunnustuksesta! Ja kiitos tästä ohjeesta meille kaikille: "Olkaa lempeitä itsellenne."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ari, lempeys joskus unohtuu, varsinkin omaa itseä kohtaan. Sen vuoksi ystäviä on hyvä olla olemassa, ne pitävät pinnalla silloin kun oma arvostelu nousee liian pinnalle. Anna runojesi laulaa meille =)

      Poista
  4. Kaunis kiitos Birgitta!

    Tiedätkö, ihailen valoisaa ja optimistista elämänasennettasi mahdottomasti, olen ajatellut niin ensimmäisestä blogisi lukukerrasta lähtien ja vaikutelma on vain vahvistunut. Sinussa on valoa, voimaa ja herkkyyttä ja teksteilläsi jaat sitä muille.

    Ihailen sitä siksikin, että itse toisinaan jään pohtimaan ja tuumimaan kulloisenkin hetken hankalia asioita ja unohdan ne hyvät. Sillä tiedän niitä hyviäkin lähes aina olevan....mutta ne tahtovat jäädä ajatuksissani välillä taka-alalle.

    Ehkä vanhana mummuna olen aavistuksen viisaampi...=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kyllä minulla pää sauhuaa useinkin kaikenlaisista "ongelmista", mutta olen tietoisesti opetellut pitämään pulmapääni lyhyempijaksoisena. Ongelmia voi ratkoa loputtomiin ja ainoa apu jonka olen siihen löytänyt on siirtyminen ongelmasta ratkaisuun. Minulle ratkaisu voi olla se, että saan vain itseni nauramaan tai katsomaan asiaa joltain eri tasolta, kuin mitä aiemmin olen ollut.

      Mutta kovasti kiitos kehuista, valoisuus on se jota kohti haluan kulkea ja ilon tuottaminen on se jota haluan opetella ja jakaa muille. Jos jotain haluaisin tässä maailmassa tehdä, niin voida paremmin ja tuoda muille hyvää. Jos hymy on pienin askel siihen suuntaan, niin teen mieluummin pieniä hymyjä, kunnes jonain päivänä näen keinon tuoda isommin hyvää tähän maailmaan.

      Kun katson kuviasi ja tekstejäsi, näen siellä ihan sitä samaa tarkoitusta ja etsimistä. Mennään yhdessä samaan, helpomman ja paremman elämän suuntaan =)

      Poista
  5. Kiitos Birgitta-ystävä. Olet upea ihminen. Kiitos myöskin siitä, kun olet kulkenut jo niin pitkään samaa matkaa täällä blogimaailmassa. Sielunsiskoja ja -veljiä on. Ja enkeleitä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Muuttolintu, kuljettu on yhdessä jo pidempään ja siitä juuri huomaa, miten erilailla maailma nykyään toimii. Sähköiset aallot saavat meidät toistemme luo ja iloitsemaan ja ottamaan osaakin kaikkeen mitä maailma tuo luoksemme. Sielunsiskoja ja -veljiä, juuri todellakin niin <3

      Poista
  6. Ihanan lämmin halaus sinulle, jonka sanat saavat herkistymään, välillä kippuraisena hihittämään ja aina tunnetiloja läpikäyneenä ehkä (en ole tästä aivan varma) vähän viisaampana...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitä aina välillä ottaa ison askeleen eteenpäin ja varmistaa etenemistä välillä askeleella taaksepäinkin, vai ;-).

      Toivottavasti olet saanut tekniset kiemurat suoriksi ja pääset taas kirjoittamaan upeita lauseita ja ajatuksia =)

      Poista