He istahtivat viereiseen pöytään. Tuo vanha pariskunta, vakavan näköinen mies ja vähemmän vakava nainen.
Minä tervehdin heitä hiljaa ja jatkoin ateriaani.
He tilasivat lasit viiniä ja seurasivat ohikulkijoita. Ja juuri kun olin saanut lautaseni tyhjäksi, minä katsahdin rouvaan, joka otti itselleen keksipaketistaan keksiä. Me hymyilimme veikeästi toisillemme ja sitten hän näytti pakettia minulle. Ei siinä auttanut kainot kieltäytymiset, vaan niin minä sain jälkiruuaksi vaniljavohvelin.
Miten sitä tuleekaan joskus niin valtavan hyvälle tuulelle näistä pienistä hetkistä. :D
Ihanaa viikonloppua toivotellen :)
Tiedän, mitä tarkoitat. Pienet hetket ja kohtaamiset tuovat hyvän mielen ja jäävät mieleen.
VastaaPoistaKesäistä tulevaa viikkoa Birgitta!
Niin nämä asiat kyllä jäävät muistiin, tämä suloinen nainenkin. Täällä on niin paljon upeita kasveja joista nauttisit. Olenkin ajatellut sinua kukkasia ihmetellessäni :)
Poista