lauantai 4. maaliskuuta 2017

Tekevälle ja tekemättömälle sattuu, tai sitten ei

Lipsahduksia 1
11.2. aloittamani valituslakko nitkahti ensimmäisen kahden viikon aikana 4 kertaa ja tällä viikolla kasvavalla määrällä 12 kertaa.  Uups. Olen huomannut todella selvästi kenen kanssa aikaa ei kannata viettää ja kuka saattaa olla ankeuttaja tai valittamismagneetti. Toisaalta ympärilläni on superihania ihmisiä, joiden kanssa mikään murmur-tauti ei vaan kertakaikkiaan tartu.

Lahjoja 1
Torstaina olin onnellinen kuin ellun kana. Olin poikki viikon tekemisistä ja kotiin saapui mies mukanaan kaksi isoa kantamusta ruokaa  - aah - ja siellä seassa minulle pieni kevätesikko -hip hei. Että minä iloitsin kukasta, vaikka vanhastaan tiedän, ettei se kestä käsittelyäni kovin pitkään.

Lahjoja 2
Perjantaina tultuani töistä kotiin oli keittiössä kolmiosainen paketti lahjanarulla sidottuna. Tuskin maltoin katsoa miehen näyttämää miesten hiihdon maaliin tuloa, kun samalla yritin kurkkia mitä pino piti sisällään. Ylimpänä oli lahjanarukihara, sen alla kortti, joka peitti suklaaleivoksia, joiden tuoksun alla oli Lohturuoka -kirja. Kysyin innostuneena, milloin mies loihtii meille lohtureseptejä, mutta vastaus jäi ilmaan tyhjänä leijumaan. Kirja oli siis tarkoitettu  vain minulle ;-)

Lipsahduksia 2
Viikolla muistin kahtena päivänä, että miehen nimpparit on tuloillaan. Kun ko. päivä putkahti esiin olin kuin tavallisesti. Ihan sujuvasti hippaloin pitkin päivää ja vasta kun mies kommentoi saaneensa onnittelut veljeltään minun aivonystyräni heräsivät. No kävin sujuvasti onnittelemassa, sanoin keittäneeni hetki sitten meille juhlakahvit ja tarjonneeni niitä herkullisia suklaaleivoksia, joita eilisestä oli jäänyt...

Lahjoja 3
Olen ajatellut olla ajattelematta lipsahduksiani. Kuten perjantaina eräs nainen sanoi, minun poskilihakseni ovat kireät kuin viulun kielet, hartioistani puhumattakaan. Jos näillä kireyksillä sattuu ja tapahtuu, niin olkoon niin. Annan lahjaksi itselleni aimo halauksen ja päätän unohtaa ne asiat joille en mitään voi. Venyttelen poskilihaksiani mutrustamalla pyöreän suukkosuun, jolla muiskautan jotakuta poskelle. Lisäksi levitän naamani niin leveään virneeseen, että läsnäolijat lakkaavat miettimästä omia murheitaan ja toteavat, ettei tuolla taida olla kaikki kohdallaan ;-) Seuraavaksi teen liudan pitkiä joogavenytyksiä, jotta kehoni tajuaisi rentoutua pitkäksi ja laiskaksi. Ehkä lopputulokseksi syntyy lihaslipsahdus, jossa on onnea enemmän kuin osaan odottaakaan; rennot lihakset, rento keho ja lopulta tyhjä mieli.

Superhyvää viikonlopun jatkoa sinulle!
Ota iisisti ja pidä mieli virkeänä kaikista iloiten tai jos sulla on toisenlainen tilanne päällä, niin kaikista muista huolimatta 





4 kommenttia:

  1. Hyvä viikko -ja ihan oikein sinulle! :) Toivottavasti viikonloppusi on täydellisyyttä hipova. Vähintään, siis.

    VastaaPoista
  2. Muuttolintu, täydellinen viikonloppu voisi jatkua vapaalla maanantailla, mutta kaikkea ei voi saada ;-). Upea talvisää on hellinyt auringonpaisteella ja kevään odotusta ei voi olla huomaamatta. Ihanaa sunnuntai-iltaa sinulle ja mainiota ensiviikkoa =D

    VastaaPoista
  3. Sun lipsahdukset ovat kuin perhosen siipipölyä<3 Minä en muista kenenkään nimipäiviä ja synttäreistäkin muistan vain pyöreät paitsi lastenki kohdalla. Itseltäni olen iän unohtanut jo aikaa sitten...

    Lohturuokaa voi olla vaikka Fazerin sininen hasselpähkinällä, jota oikein lääkäri kehui, mutta ei ihan vakavalla naamalla, mutta ne hasselit olisivat niin terveellisiä. Nyt kun ostin hasselmysliäkin, tuntuu, että iho on alkanut oirehtia...ehkä olenkin allerginen. En ole ikinä ollut pähkinöiden perään, joten aikaisempaa kokemusta ei ole.

    Maaliskuu ja viikonloppu taas tulossa. Esikoinen just lähti ja olen laittanut ruokaa niin koko ajan, että tänä viikonloppuna vain lämmitellään vanhoja paitsi että R. aikoo paistaa letut:) Onneksi ei tänään...Otan kirjan ja menen säädyttömästi sänkyyn laiskottelemaan.

    Mukavaa viikonloppua sinulle Birgitta♥

    VastaaPoista
  4. Hah, mun suusta on tänään (tämän hurjan työviikon jälkeen) lipsahdellut sellaisia sanoja ja lauseita joita ei oikeasti ole edes olemassa. Olen keksinyt uuden kielen ;-). Eli jos en osaa enää suomea, niin tuskin osaan laskea vuosianikaan. Jäädään siis vain siihen hyvään ja omaan sisäiseen ikäämme.

    Ehkä sun kannattaa vältellä hasselpähkinöitä :/ ja syödä vain sitä suklaata =D.

    Olen niin samaa mieltä kanssasi. Onneksi on jo maaliskuu ja viikonloppu käsillä. Söin puoli pellillistä uunijuureksia, manteleita ja valkosipulinkynsiä eikä juuri nyt ole nälkä, hehheh. Viikonloppuna luen toivottavasti loppuun "Jänis jolla on meripihkan väriset silmät". Se on upea teos :)

    Aivan mahtavaa viikonloppua sinullekin ♥

    VastaaPoista