lauantai 19. joulukuuta 2020

Porskuttaa porskuttaa

Ihmeellisiä päiviä takana päin.
Sellaisia, jotka selventävät omia ajatuksia, 
päiviä, jolloin jokin pitkään vaivannut asia alkaa helpottaa.
Tilanteita, jolloin ystävä ei jaksa, ja itselle sovitun tapaamisen peruuntuminen sopii kuin nenä päähän.
Päiviä, jolloin vetää migreenin jälkihuurussa tietovisaa työkavereille ja huomaa nauttivansa olostaan kaikesta huolimatta.
24 peräkkäistä tuntia, jolloin sanoo mielessään joka ikiselle asialle ei,
ja sitten niitä hetkiä, jolloin tekee mieli sanoa aivan kaikelle kyllä.

On myös torstai, jolloin aamupäivällä närästää, kun en ehdi hoitaa töitä siihen tahtiin, kun haluaisin. Otteeni herpaantuu ja mieli kehittelee ajatuksia, jotka eivät lainkaan paranna työmotivaatiota. Iltapäivän palaverissa pomo tippuu jatkuvasti linjoilta pois. Välillä kuuluu ääni ja näkyy mies, useimmiten näkyy pysähtynyt kuva, ja kun viimein linja pysyy hyvänä sovitaan, että eiköhän vaan jutella niitä+näitä ja mietitä tulevia lomakuvioita. 

Kun palaveri on loppunut ja työpäiväni on ohitse, minä käyn katsomassa mitä postimies pudotti luukusta. Avaan kirjekuoren, sen sisällä on Sisu -pastillirasia ja heijastin, sekä kauniit saatesanat lähimmiltä esimiehiltä. Miten pieni ele ja miten suuri merkitys. Minä heiluttelen heijastinta valoa vasten ja pohdin voisiko se hypnotisoida parempaa tulevaisuutta. Avaan rasian ja otan yhden pastillin ja mietin meitä. Huomaan, että työkaverit alkavat olla aika väsyneitä, itsestäni puhumattakaan. "Hyvin olemme selvinneet" lukee viestissä, ja niin se on, tässä vielä ollaan ja parhaamme olemme tehneet. Minä otan pari Sisua ja kävelen jääkaapille. Nostan alahyllyltä parisen päivää sitten tekemäni piparitaikinan ja leivon pikkuruisia kukkoja, possuja ja sydämiä.

Luulen, että ilman kirjettä ja lisäsisua en olisi jaksanut leipoa tänäänkään. Olisin vain huokaisten vilkaissut  taikinaa. Mutta nyt kävi toisin, minä hengähdin hetken, katsoin asioita toisesta kulmasta ja tein ainoastaan sen verran kuin tuntui hyvältä. Laitoin nimittäin 3/4 taikinasta pakkaseen, sellaisina pötkylöinä, joista voin vain vuolla piparkakkuja uunipellille kun himo iskee. 

Täytyy kyllä tunnustaa, että ne ruskeat pötkylät ovat todella epäseksikkäitä ;-) Onneksi kukaan ei käy kurkkimassa meidän pakkaseen, hehee :D

Kodissa on nyt ollut hyvä tuoksu ja viikonloppukin on alkanut. Tänään otan rennosti, rupattelen nettiyhteydellä ystävien kanssa ja paketoin vähäiset lahjapaketit. Ei kiirettä, ei paineita, vaan rentoa taustamusaa ja ehkä pari kevyttä tanssin kaltaista askellusta huoneesta toiseen. 

Oikein rentouttavaa ja nautinnollista viikonloppua sinulle. Toivottavasti voit tehdä tänään hyviltä ja hauskoilta tuntuvia asioita ♥

perjantai 11. joulukuuta 2020

Jouluhaaste - kumpi mieluummin

Tiialla oli marraskuun puolella hauska jouluhaaste. Nappasin sen mukaani, vaikka kysymyksiä on enemmäin kuin mitä kykenen omaksumaan ;-) 

Söisitkö mieluummin kilon pipareita vai kilon joulutorttuja?

Kyllähän pipareita menee helposti kilon verran. Joulutorttuja ehkä 800g :D

Katsoisitko mieluumin Holidayn vai Rakkautta vain joka sunnuntai jouluun asti?

Joka vuosi minulla on tietyt leffat joihin palaan ja mainitut ovat osa joululeffa-arsenaaliani. Holiday on jo kerran katsottu, voin katsoa sen myös ensi sunnuntaina ja seuraavana. 

Söisitkö jouluna pelkkää kalaa vai kinkkua?

Kalaa

Viettäisitkö joulua mieluummin kotona lumisateessa vai ulkomailla rannalla?

Ehdottomasti kotona lumisateessa. Pidän kesästä ja auringosta, mutten erityisesti ole rantaihminen. Joulu on kuitenkin kaunein lumisena ja kotosalla rakkaiden kanssa yhdessä ollen ♥

Luopuisitko mieluummin glögistä vai pipareista?

Pidän glögin ja luovun pipareista, sillä minulle jää vielä 800g joulutorttuja. Nam!

Laittaisitko soittoääneksi mieluummin "Kulkuset" vai Cascadan dance-version Last Christmasista?

Helpolla ei vaihdu soittoääni puhelimessani, mutta jos pakko näistä on valita, niin Cascadan rallatus mieluummin. Huh huh, ihan hiki tulee ajatuksestakin.

Paketoisitko mieluummin 100 lahjapakettia tonttujen kanssa vai lastaisit 100 pakettia joulupukin rekeen yksin?

Tietysti valitsisin tonttujen kanssa yhdessäolon. Heiltä kuulee kuitenkin kaikki tärkeimmät joulun salaisuudet ja minä olen oikeasti aika haka pakkaamaan paketteja. Huiskis vaan ja paketissa on koristenarut ja pakettikortit kuin taiottuna.

Haluaisitko mieluummin samanlaiset hiukset ja parran kuin pukilla vai olla kokonaan kalju?

Kyllä kai parta sopii naisellekin ;-)

Kiertäisitkö mieluummin 5 tuntia laulamassa joululauluja ovelta ovelle vai laulaisit yhden videolla, jonka julkaisisit Fb:ssä kaikille kavereille?

Lähtisin ehdottomasti laulukierrokselle. Jos en jaksa laulaa viittä tuntia, niin voin heilua hassusti sivuttain ja vetää playback tyyliin, kun muut luikauttelee kauniimmalla äänellä ympärilläni.

Menisitkö mieluummin pulkkamäkeen vai luistelemaan?

Pulkkamäki on aina yhtä jännittävä paikka, eli heti kun lumikelit tulee, niin suuntaamme sinne! Sitä paitsi pulkkamäessä voi laskea suoraan syöksynä alas. Luistimilla pitänee osata tehdä piruetteja ja ojentaa kädet ja nilkat kauniisti. Jep, kyllä pulkkamäki on minulle oikeampi paikka.

Ostaisitko joululahjoja mieluummin netistä vai joulumarkkinoilta?

Markkinoilta saan todennäköisesti sellaisia lahjoja, joita mieluummin annan. Enemmän sellaista, jota voi syödä tai juoda, taikka on jonkun käsin tekemää. 

Söisitkö mieluummin porkkanaraastetta vai rasian lanttulaatikkoa?

Vaikka tiedän ettei moni kykene tähän, niin voin kyllä syödä helposti lanttulaatikon tai pari joulun aikaan. Viime vuonna tein ensimmäisen kerran lanttukukkoa, mutta ei ei, kyllä laatikko on parempaa. Porkkanaraastetta muistelen syöneeni enemmän joskus kouluaikoina. 

Koristelisitko pihan mieluummin jenkkityyliin jouluvaloilla näyttäväksi vai pitäisitkö joulukuusta lokakuun alusta jouluun asti sisällä esillä?

No minähän olen jo pitänyt joulukuusta kotona olohuoneessa parisen viikkoa, joten eihän tässä ole mitään ongelmaa, jos tuon sen ensivuonna jo lokakuun alussa sisälle. Ai niin, pitääkö perheenjäseniltä saada lupa?

Olisitko mieluummin Grinch vai Petteri Punakuono?

Grinch!

Olisitko mieluummin suomalainen joulupukki, joka antaa lahjat suoraan ihmisille vai amerikkalainen joulupukki, joka tulee savupiipusta yöllä salaa?

Tässä ehkä valitsisin tuon savupiipputyylin, se olisi jotenkin jännittävää hommaa jouluyönä. Sitäpaitsi jenkkiporot osaa lentää ja sellaisen lentävän reen kyydissä on varmasti hauskaa matkustaa.

Joisitko mieluummin glögiä vai kuumaa joulusiideriä?

Eikös tästä jo ollut puhetta? Glögiä ja 800g niitä torttuja! Vai onko niitä nyt jo 1600g?

Söisitkö mieluummin talon kokoisen piparkakkutalon vai asuisit siellä?

No jos kerran pääsisin kokeilemaan piparkakkutalossa asumista, niin mikä ettei. Valitsen testiajankohdaksi kuivan kesäkauden, muuten voi tulla ankeat ajat asuessa. Piparitalon katto ei kestä varmaan kovaa sadetta eikä talvinen pattereiden porotuskaan olisi varmaan hyvä juttu. 

Jonottaisitko mieluummin 5 tuntia joulupaketointipisteelle vai viettäisitkö tunnin ostoskeskuksessa joulupukin kainalossa hänen kanssaan jutellen?

Toki rupattelen pukin kainalossa tunnin. Onhan tässä tullut joka vuosi juteltua joulupukin kanssa vaikka mitä jännää aattoiltaisin. Meillä on ihan hyvä suhde ja olen monesti joutunut vastaamaan partakaverin vaikeisiin kysymyksiin. Ja jos yhdessä luikautetaan parit laulut, niin siinähän se aika mukavasti sujuu.

Jättäisitkö mieluummin puolisosi ilman lahjoja vai olisitko itse ilman lahjoja?

Kyllä se on niin, että en minä mitään materiaa tarvitse. Voin kysäistä siipalta haluaako hänkään mitään erityistä? Ehkä vain halailemme, pyörimme kuusen ympärillä veikeästi ja tarjoilemme toisillemme... öh glögiä ja tomusokerilla kuorrutettuja torttuja ... röyh :D

* * *

Oikein makoisaa loppuviikkoa sinulle!


lauantai 5. joulukuuta 2020

Uups - se tapahtui taas

Kuukausi vaihtui kuin salaa. Marraskuu varmaan kuiskasi jokainen aamu korvaani, että kohta tämä loppuu, mutten kuunnellut sitä. Olinhan lomalla. Minä vaan mietin omiani, aamuisin seisoskelin ikkunan edessä katsellen ulos säkkipimeään ja kuunnellen ei-mitään. 

Viimeisenä aamuna kuitenkin asiat alkoivat toisin, kun astuin tupaan, kuu pilkotti pilviharson takaa ja loi järven pintaan kauniin kuunsillan. Olin kuin pieni innostunut lapsi tuosta näkymästä, tuntui kuin jokainen soluni olisi iloinnut ja hyppinyt tasajalkaa. 

Tunnit kuluivat ja kuten jokaisena päivänä, mökissä saattoi seurata kuinka joutsenet saapuivat lännestä ja laskeutuivat mökin edustalle vain noustakseen jonkin ajan päästä taas lentoon ja laulaen mennessään. Samoin meidän aikamme täällä oli tullut jo täyteen ja lähdimme kotiin. 

Jätän satunnaiset arjen mukavat ja ikävät hetket taakseni ja totean vaan, että no nythän tässä ollaankin joulukuun viidennessä päivässä. Päiviä aattoon on enää vähän ja tekemistä, no, sitäkin on vähän.

  • Vaikka Tallipihan Suklaapuodin suklaat on jo syöty, niin uusiakin on ehditty hankkia. 
  • Äiti kertoi, että taatelikakun taatelit on ostettu. 
  • Joulukortit on hankittu ja postimerkitkin. 
  • Lahjavuosikalenterin valokuvien valinta on kyllä tekemättä.
  • Muut vähäiset lahjat alkaa olla jo hoidettu.
Jotenkin juuri nyt on aika tyyni olo. Luulen rauhallisuuden liittyvän siihen, että olen pitänyt uutispaastoa nyt reilun viikon. 

Tästäkin huolimatta mietin millä kokoonpanolla joulu nyt vietetään. Mietin miten voisin auttaa ystäviäni heidän tiukan paikan murheissaan. Pohdin teenkö tarpeeksi oman terveyteni eteen. Ja että milloin hitossa saan tehtyä oppimispäiväkirjan valmiiksi.

Mutta totuus kai on, että asiat aina selviävät jollain tavalla. Asia kerrallaan. Omalla painollaan. Vähän voin puskea itseäni huomenna tuon kirjoittamiskurssin kanssa, mutta muuten annan nyt päämääräkseni olla lempeämpi, kuuntelevampi ja paikalla oleva. 

Toivottelen sinullekin lempeää joulukuun jatkoa ♥
Lattialla lekottelu on musta tosi rentouttavaa, tosin
joulupuuroa mahtuu enemmän kun makoilee selällään ;-)