Uups - se tapahtui taas

Kuukausi vaihtui kuin salaa. Marraskuu varmaan kuiskasi jokainen aamu korvaani, että kohta tämä loppuu, mutten kuunnellut sitä. Olinhan lomalla. Minä vaan mietin omiani, aamuisin seisoskelin ikkunan edessä katsellen ulos säkkipimeään ja kuunnellen ei-mitään. 

Viimeisenä aamuna kuitenkin asiat alkoivat toisin, kun astuin tupaan, kuu pilkotti pilviharson takaa ja loi järven pintaan kauniin kuunsillan. Olin kuin pieni innostunut lapsi tuosta näkymästä, tuntui kuin jokainen soluni olisi iloinnut ja hyppinyt tasajalkaa. 

Tunnit kuluivat ja kuten jokaisena päivänä, mökissä saattoi seurata kuinka joutsenet saapuivat lännestä ja laskeutuivat mökin edustalle vain noustakseen jonkin ajan päästä taas lentoon ja laulaen mennessään. Samoin meidän aikamme täällä oli tullut jo täyteen ja lähdimme kotiin. 

Jätän satunnaiset arjen mukavat ja ikävät hetket taakseni ja totean vaan, että no nythän tässä ollaankin joulukuun viidennessä päivässä. Päiviä aattoon on enää vähän ja tekemistä, no, sitäkin on vähän.

• Vaikka Tallipihan Suklaapuodin suklaat on jo syöty, niin uusiakin on ehditty hankkia. 
• Äiti kertoi, että taatelikakun taatelit on ostettu. 
• Joulukortit on hankittu ja postimerkitkin. 
• Lahjavuosikalenterin valokuvien valinta on kyllä tekemättä.
• Muut vähäiset lahjat alkaa olla jo hoidettu.

Jotenkin juuri nyt on aika tyyni olo. Luulen rauhallisuuden liittyvän siihen, että olen pitänyt uutispaastoa nyt reilun viikon. 

Tästäkin huolimatta mietin millä kokoonpanolla joulu nyt vietetään. Mietin miten voisin auttaa ystäviäni heidän tiukan paikan murheissaan. Pohdin teenkö tarpeeksi oman terveyteni eteen. Ja että milloin hitossa saan tehtyä oppimispäiväkirjan valmiiksi.

Mutta totuus kai on, että asiat aina selviävät jollain tavalla. Asia kerrallaan. Omalla painollaan. Vähän voin puskea itseäni huomenna tuon kirjoittamiskurssin kanssa, mutta muuten annan nyt päämääräkseni olla lempeämpi, kuuntelevampi ja paikalla oleva. 

Toivottelen sinullekin lempeää joulukuun jatkoa ♥

Lattialla lekottelu on musta tosi rentouttavaa, tosin
joulupuuroa mahtuu enemmän kun makoilee selällään ;-)