tiistai 3. elokuuta 2021

Rento ja rakastettu

Ihan hyvinhän tämä sujuu, ajattelen ensimmäisen työpäivän jälkeen. Toki tiedän, että eilen päättyi viiden viikon kesäloma, mutta mietin tosissani, mikä ihme mulla riipi nuppia koko alkuvuoden työpäivien jälkeen (ja aikana).

Tulee tiistai. Ei mitenkään kiivas työpäivä. Selvittelen edelleen sähköposteja, mitkä vaati heti toimia, mitkä ei. Roskathan tuhosin jo eilen. Mutta, mutta, tuntien kuluessa huomaan miten tappavaa työni tietokoneella on. Iltapäivällä niska on jumissa, päätä särkee ja olen jo aika loppu. Siis kello kahdelta.

Se viikko meni, meni toinenkin. Nyt kolmantena viikkona kuuntelen kehoni viestejä. Pitäisikö tehdä jotain? Karata? 

Erik Johansson: Office Escape

Ajatus vie minut samantien Vaasassa olevaan valokuvanäyttelyyn, jossa ihastuin Erik Johanssonin mahtaville kuvauksille nykyajan elämästä. Samaistun moneen teokseen. Kuten tähän toimistotyöläisen aamupäivän hetkeen. 

Pikkuruisen puhaltimen, monen pienoismallin ja sitkeyden avulla tämä kaveri on rakentanut varman tavan paeta kopperostaan. Musta hahmo odottaa oven takana, mutta onneksi ikkunat saa auki ja vapaus on pienen rohkean hypyn päässä. 

Rohkea hyppy onkin se juttu, josta haaveilen salaa. Toteutus onkin sitten toinen asia. Voisin hypätä, jos selviäisin varmasti, mutta enhän voi sitä tietää. Tai oikeasti tiedän, että selviän kaikesta niin pitkään kunnes kuolen. Ja kuolen todellakin jossain vaiheessa. Eli mikä mättää? Varmastikin ajatusvirtani, joka kulkee vastapäivään, katsoo vain menneisyyteen, etsii sieltä varoittavia esimerkkejä ja merkityksiä, joihin jään roikkumaan. Ja kuitenkin tiedän ajatusteni huijaavan minua. Todellisuudessa ne eivät tiedä mitä kaikkea minulle tapahtuu minuutin, vuoden, kymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua. Minun pikkuiset aivoni vain kuvittelevat, ne eivät tiedä. Sen vuoksi olisikin vaan parasta ottaa ilo irti mahdollisuuksista. Tehdä oma lennokki ja hypätä sen selkään :)

Erik Johansson: Go Your Own Road

Tuo avoin ikkuna tuntuu minusta nyt tutulta. Ehkä pitkä kesälomani oli vapaa tuulahdus, kenties lensin hetken lennokillani... 

Olin nimittäin (hämmentävän) onnellinen loman alkupäivistä asti, jolloin pääni irrottautui työn vaatimuksista ja pääsin hitaan ja rauhallisen elämän makuun. Vähän niin kuin tässä Johanssonin kuvassa, vihreiden peltojen äärelle, kuuntelemaan sammakoiden kurnutusta joessa ja astelemaan vapaana omia polkujani. En välittänyt oliko vauhtini hidas, pakeninko hellettä sisälle tai vastustinko verikuppausta tappamalla paarmoja ja hyttysiä. Minä olin kuitenkin rento ja rakastettu. Tunsin sen joka solullani. Ajatella. 

Ja nyt on vasta elokuun alku. Kesää on reilusti jäljellä. Elämääkin on. Tai voihan olla, että se loppuu huomenna, mutta jos voin yhtä hyvin kuin kuvittelen, niin vuosia voi tulla se viisikymmentä vielä lisää. Sitä toivoessa minun kannattaa siirtyä ajatusvirrastani sivuun.

Kun katson tätä eloa. Mennyttä viimeistä puoltatoista vuotta, etätöissä kotona, yksin tietokoneen ääressä, eristyksissä yhteisöstä, eristyksestä melkein kaikesta entisestä. Niin hurjasta ajasta huolimatta olen selvinnyt hyvin. Läheiseni ovat lähellä ja terveinä. Minä olen hoitanut monta henkilökohtaista asiaa parempaan kuntoon kuin mitä ne olivat vuosi sitten. Nämä kirkkaat tähdet pitää vain nähdä. Ja omasta itsestä pitää pitää huolta, että voi antaa valoa sitä tarvitsevalle. Siispä huomenna monta taukojumppahetkeä työpäivän lomassa. Ja soitto jollekin rakkaalle ♥

Erik Johansson: Looking for Stars

Jos tykkäsit valokuvista, niin etsiydy Vaasaan Kuntsin Modernin taiteen museoon: 12.6.- 24.10.2021 tai mene Erik Johanssonin kotisivuille erikjo.com ja ihmettele miten hauska ja inspiroiva hän on.

16 kommenttia:

  1. Me avasimme eilen kirjaston (ja päätimme siis myös kuukauden lomamme). Oli mukavaa, ihana puuhastella yhdessä kollegan kanssa - olimme poikkeuksellisesti molemmat iltavuorossa, koska uumoilin vilkasta rupeamaa.

    Oli ihana olla töissä!

    Tänä aamuna taas, työpäivänä numero kaksi, olin yksin, ja kaikki takkusi. Pienet asiat vaativat suhteettoman panostuksen, mitään perushommia kummempia en entinyt ennen kun kollega tuli iltaan.

    Tunnustin hänelle, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa aamupäivää kysyin naapurin rouvalta, joka myös aloitti työt samaan aikaan, joko olisimme viikonloppuna ansainneet skumppaillanistujaiset. Kuulemma olemme, joten eiköhän nämä ke, to ja pe sillä innolla sitten mene ;-)

    Jaksetaan♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, nyt on vielä pari päivää jäljellä ja sitten voit korkata skumppapullon ja viettää ystävän kanssa illanistujaisia :D Se toinen päivä, jolloin asiat eivät sujuneet saattoi olla vain alkukankeutta, toivotaan ainakin niin ♥

      Poista
  2. Niin ihania ajatuksia! Ja hyvin samaistuttavia myös. Pohdit paljon, kuten minäkin. Joskus päästään hyvään ja toiveikkaaseen lopputulokseen, joskus taas kaikkea muuta. Kunhan pystytään pitämään itsemme (jatkuvan) katkeruuden ja elämänilottomuuden ulkopuolella, niin ollaan vielä pinnalla! Onneksi meillä on kyky nähdä pienet hyvät asiat.
    Eteenpäin, päivä kerrallaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylä- ja alamäkeä, välillä pitkän matkan juoksua ja sitten taas sadanmetrin spurtteja. Tuntuu että sitä pyörii samojen asioiden äärellä vuosi toisensa jälkeen, mutta kenties tässä on nähtävissä pientä kehittymistä, vaikkakin toooosi hidasta ;-)

      Pienet asiat on parhaita, niitä sattuu eteen useammin kuin niitä isoja ♥

      Poista
  3. Vielä on kesää, vielä on elämää ja taukojumppa kunniaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heräsin vasta keväällä mikrotaukoon, jossa kesken pahan tilanteen voi vain laittaa silmät hetkeksi kiinni, hengittää syvään ja rauhoittaa edes pariksi sekunniksi itsensä, ennen kuin taas sukeltaa tilanteeseen uudestaan :D

      Kropalle liikunta on parasta lääkettä ja samalla se tehoaa onneksi päänuppiinkin :)

      Iloista elokuun alkua sinulle Susu ♥

      Poista
  4. Miten ihania kuvia ja yhtä ihania pohdintoja. Pitääpä poiketa tuonne sivustolle.
    Oikein hyviä työpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin hienoja valokuvia. Kaveri on tehnyt vuosikausia tällaisia teoksia. Valokuvanäyttelyssä kuvat olivat valtavan isoja ja ne olivat huikeita läheltä katsoessa.

      Mukavia kesäpäiviä sinullekin ♥

      Poista
  5. Ihan huikeita oivalluksia nuo Erik Johanssonin kuvat! Rupesin jo miettimään, milloin voisin lähteä Vaasaan...

    Leppoisaa kesän loppua/syksyn alkua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin. Kaverilla ei ideat lopu kesken, sen oivalsin heti. Yhden kuvan toteutus saattaa kestää kauan aikaa. Kerran hän halusi saada kuvaansa aidon puun, joka on sytytetty palamaan. Jotkut miehet, jotka hoitavat leffoihin materiaalia kaivoivat ylös sellaisen puun, joka oli tarkoitus kaataa ja "istuttivat" puun sinne minne Johansson halusi. Sitten puu sytytettiin palamaan. Näin tuli yksi kohta valokuvasta valmiiksi ja sitten piti siirtyä kuvan seuraavan kohdan kuvaamiseen.

      Vaasassa oli mielenkiintoinen video taiteilijasta ja valokuvia oli riittävästi, joten jos Vaasa on oikeasti mahdollinen käyntikohde, niin suosittelen käyntiä.

      Leppoisaa kesää sinullekin Satu ♥

      Poista
  6. Kesäloman jälkeen ei ole niin helppoa palata töihin. Tuo näyttely kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta. Ja toivottavasti se hyppysi joskus onnistuu Birgitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, joskus kestää pidemmän aikaa, että pääsee rytmiin kiinni. Kun rytmi on palautunut, voi vaan lasketella jouluun :)

      Käy katsomassa Johanssonin nettisivuja, siellä on valtava määrä miehen taideteoksia.

      Kiitos Jael ♥, jään odottamaan milloin tuo hyppy tapahtuu.

      Poista
    2. Birgitta, siis aiot hypätä! Konkreettisesti! Minä en. Mutta minulla on edelleen tarjolla erään tuttumme lentoharrastajan tarjous hurjasta ilmaretkestä. Tunnen P.n niin hyvin, että vaikka anoisin, että ei koneella ympäri tai puglaan, hän tekisi juuri niin ja vielä toistaisi kaiken. Koska syksyn koronatilanne pilasi elämämme mahdollisuuden saada itävaltalaisen ystävämme asunto käyttöömme koko syksyksi, yritän jaksaa ja ehkä menen jossain vaiheessa tuolle lennolle ellei muuta reissua ala kuulua.Taas pitää etsiä uudet lukulasit. Mihin vielä joudummekaan. Terveisiä teille kyyhkyläiset♥♥

      Poista
    3. Vau, kuullostaa hienolta mahdollisuudelta päästä lentäjän mukaan pieneen koneeseen. Saati sitten se, että olisitte päässeet syksyksi Itävaltaan, jos tämä koronatilanne ei olisi pilannut asiaa. Mutta kenties ensi vuonna? Toivotaan parasta! Ja että joudumme vielä moneen hyvään juttuun mukaan.

      Terveisiä sinnekin ♥♥

      Poista
  7. Hienoja ajatuksia ja upeita kuvia <3 Minulla on kaksi päivää lomaa ja sitten hyppy syvään päähän eli suoraan arkeen. Aina se vähän (joskus enemmänkin) minua mietityttänyt etukäteen, miten asiat alkavat sujumaan ja aina ne asiat ovat kuitenkin sujumaan alkaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sait kauniin uimahypyn alkavalla arkeenpaluulla. Kuten sanoit, aina asiat selviävät jollain tavalla, usein onneksi paremmin kuin huonommin ♥

      Poista