
Joskus saa päivänsä eritavalla täyteen.
Sitä kerää irtoarkit isoon kekoon kahden jättipinon viereen. Laittaa lapun tulevien postien laatikkoon: "Älä jätä tähän, kukaan ei tee papereillesi hetkeen mitään."
Sitten annetaan kevyt hipaisu näppäimistölle todeten: "Ole nyt kiltisti, kun en ole paikalla."
Otetaan suurentava peili käteen, tupsautetaan isolla puuhkalla valkoista puuteria poskille punaa peittämään. Vaihdetaan kopisevat korkokengät matalapohjaisiin. Sammutetaan pöytävalot ja laitetaan lasitalon ovi perässä kiinni.
Pikkuloma.
Tästä alkoi minun vapaani, juhannusaaton aattona, aikana joka jostain syystä saa kansan sekaisin. Yksi jos toinen ostaa kaupan tyhjäksi ruuasta ja ajelee jonossa kauas pois. Vihdoin voi laittaa saunan pesään tulet ja hengittää syvään sisään raikasta kesäkuun ilmaa.
Minä täällä kaupungissa nautin juhannusperinteetöntä vapaapäivääni. Nostan jalat ylös. Vivutan kädet minne ne ikinä haluavatkaan ja olen kuin ellun kana.
Mietin juhannustaikojani:
varpaan kynnet maalattu -on
musa soimassa -on
pyöritty itsen ympäri monta kertaa -on on
kahvin puruihin lisätty kanelia -jep
ulkonäkö kuin noidalla -ehdottomasti
kaukosäätimet piilotettu -ei sentään, sitä en voi tehdä miehille ;-)
Tietämättä miksi taikoja tehdään olen siis valmis. Antaa juhannuksen tulla!
Nautinnollisia pyhiä sinullekin!
Ps. Jos et vietä juhannusta(kin) katsoen jalkapalloa, niin katso vaikka tämä: Ei se mene sinne!