lauantai 28. elokuuta 2010

Auto –omituinen himon muoto

Tänään on haettu sellainen iso menopeli koeajoon. Sen jälkeen ajettiin kauppaan hakemaan sellaista konetta, jolla voi leikkiä kotonakin. Sitten onneksi mentiin ihanille Ihmisille sosiaalistumaan ja juttelemaan. Naureskeltiin ja oltiin vaan.

Kotiin tultua minä olin ainoa jolla oli nälkä. Yritin houkutella miehiä ruokapöytään, mutta heitä kiinnosti se toinen vekotin ja tajusin, ettei mun kannata vetää hernettä nenään. Ei ne nyt malta.

Huomenna on odotettavissa testipäivä. Auto. Auto. Auto.

Miehen ilo. Minun testini. Tätä halusin. Tätä pelkään. Ja tämän pelon läpi meinaan nyt mennä. Mä tiedän, että mä osaan ja mä tiedän että mä pystyn. Tämän auton mäkin haluan.

Mulla on superhyviä kollegoja, jotka osaa auttaa mua, jos (nyt = kun) oma valmennukseni ei riitä. Olen pistänyt nyt omia uskomuksiani romukoppaan ja vahvistan uusia autolla ajoon liittyviä valtateitä pääni sisässä.

Tsemppiä nainen. Huomisesta se lähtee ja sitten ensikuun puolesta välistä se alkaa ihan todella. Siihen asti mulla on aikaa vahvistaa uusia positiivisia ajatuksiani.

Mä osaan. Mä olen ajanut ennenkin. Ja ajaminen on ollut joskus jopa hauskaa.

Valmentaja tarvitsee kuulkaa itsekin supervoimia ;-)

7 kommenttia:

  1. ... onko sinulla(kin) ollut ajotauko? Minä en ole uskaltanut ajaa kymmeneen vuoteen ja joutuisin varmaan uudelleen ajokouluun. Jotenkin vain siihen tuli Pelko.
    Onnea sinulle, osaat varmasti -ja onnea autolle! :)

    VastaaPoista
  2. Kaikki kyllä menee hyvin. Voimia sinulle!
    Kaikki me tarvitsemme voimia tässä elämässä ja sitä saamme kun uskoen pyydämme.
    Onnea vaan!

    VastaaPoista
  3. Sinä osaat ihan varmasti. Ja varmuus tulee ajan myötä, kun vain ajat!

    VastaaPoista
  4. Rohkeasti vaan, kyllä se palautuu pian taas mieleen! Kiva kiva, kaahari!

    VastaaPoista
  5. Marjo; jokunen vuosi sitten suutuin itselleni, maailmalle ja ehkä sille tyypille pelkääjänpaikalla ja sanoin: %¤#"#¤¤% mä en enää ikinä aja autolla. Pidin sanani ja sittemmin on harmittanut. Pelko on tehty voitettavaksi, nyt käännän omaa pelon suutaa =)

    Sylvi; kiitos, olen itsekin yrittänyt vakuutella sitä, että kaikki onnistuu. Eikös se mennyt niin, että harjoittelu tekee mestarin.

    Elisa; kiitos =) Koeajo tehty ja se oli aika jees. Päätin, että harjoittelen niin usein kuin mahdollista. Onks muut muka joutunut harjoittelemaan ;-)

    Johanna; "kiva, kiva, kaahari" sai hymyn esiin. Mun pitää varmaan tehdä jotain mielikuvaharjoituksia ajatuksella "kiva, kiva". Se voisikin olla luontevampi kuin hehkutus: "olen superinnostunut"

    Kiitos todella paljon kannustuksesta. Kiitos =)

    VastaaPoista
  6. Mikä ihmeen superinnostunut???
    Kokeile sanoa: "Hanaa beibi!!!!"

    VastaaPoista
  7. Mä en aja pääkaupunkiseudulla kun kotoa töihin ja pariin muuhun paikkaan.Mihkään muualle en suostu ajaan mut ajan sen vähän edes.Saan hermoromahsuksen ruuhka-aikana kehällä.En pelkää itseäni vaan muita,olen varma että kuolen kolarissa.Minulla on söpö PIENI Fiat 500 ja se ärsyttää kaikkia miehiä joilla on iso auto ja ne tappaa mut vielä joku talvinen päivä kun on liukasta.
    Onnea tien päälle:)

    VastaaPoista