torstai 28. toukokuuta 2015

Iltapalalla

He istahtivat viereiseen pöytään. Tuo vanha pariskunta, vakavan näköinen mies ja vähemmän vakava nainen. 

Minä tervehdin heitä hiljaa ja jatkoin ateriaani. 

He tilasivat lasit viiniä ja seurasivat ohikulkijoita. Ja juuri kun olin saanut lautaseni tyhjäksi, minä katsahdin rouvaan, joka otti itselleen keksipaketistaan keksiä. Me hymyilimme veikeästi toisillemme ja sitten hän näytti pakettia minulle. Ei siinä auttanut kainot kieltäytymiset, vaan niin minä sain jälkiruuaksi vaniljavohvelin. 

Miten sitä tuleekaan joskus niin valtavan hyvälle tuulelle näistä pienistä hetkistä. :D


Ihanaa viikonloppua toivotellen :)

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Unikkojen aikaan minä sinua ajattelen

Matkalla
On helppo irtautua
Antaa tuulen heiluttaa hiukset sekaisin
Olla luonnonkaunis
Ja antaa silmien nähdä luonnon kauneus


Ilolla ajattelen sinua
Mietin mitä mahdat tehdä juuri nyt
Mitä ehkä olet kirjoittanut

Palaan vielä luoksesi
Ja vaikka siihen kuluisi vain hetki
Tai pitkä toinenkin
Niin lupaan tulla. 

Ihania toukokuun lopun hetkiä sinulle
❤️❤️❤️

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kissanpäivät

Lauantai - Paniikkiherätys kello viideltä

ne oli työasioita, tekemättömiä töitä ja paineita, jotka saivat minut säpsähtämään. Katsoin peilin kautta kuinka aurinko teki punaiseksi naapuritalon seinän ja päätin nousta itsekin ylös. Viikonloppuni yksin kotona alkoi siis aikaisin ;-)

Keitin aamukahvit ja istahdin lattialle katsomaan komissario Nardonen tutkimuksia. Kun olin selvittänyt muutamat murhat miehen kanssa päätin lähteä katsomaan aurinkoa lähemmäs.

Ulkona oli mahtava lintukonsertti. Kanit, rusakot ja keväthuuma olivat valloillaan. Hiekkatieni kulki läpi metsän, jonka pohjana oli valkovuokkomatto ja paikoin keltavuokkokin. Suurin osa puista oli jo kauniin herkän vihreitä. Matka Haltialaan oli todellinen nautiskeluhetki.

Perillä oli hiljaista, tuoleja nojasi vielä pöytiä vasten ja ajattelin paikan olevan kiinni. Pihakatoksen alla seisoi kuitenkin reipas nuorimies. Ostin itselleni kuuman juoman ja etsiydyin tuulensuojaan punaisen puutalon taakse. En ehtinyt kuin laittaa repun penkille ja laskea mukin pöydälle niin viereeni ilmestyi iso harmaa kissa. Se tulla tupsahti syliini ja siihen se jäi olemaan niin pitkäksi aikaa kunnes lähtiessäni nostin sen kylmemmälle penkille.

Neljän tunnin jälkeen palasin kotiin. Hämmästelin hetken miten hyviltä jalkani tuntuivat. Väsymystä ei ollut ja mieli oli virkeä. No kun päivä eteni, niin simahdin sitten kuitenkin auringonpaisteeseen sohvalle.

Illalla viihdytin itseäni Match Pointilla ja sen innoittamana vielä kuuntelin pitkät pätkät Enrico Carusoa juutuubista. Suosittelen molempia =)

Sitten meni joitain tunteja ja tuli sunnuntai sekä
paniikkiherätys kello kuudelta.

Ensimmäiset sanat pääni sisällä olivat "voi p***a" ja nousin ylös. Otin tietokoneen esille ja päätin kirjoittaa ylös kaikki yön ja aamun aikana loputonta ympyrää pyörineet työajatukseni. Kerrankin ymmärsin miestäni, joka joskus tekee töitä loman alla kotona (älkää vain kertoko sille).

No nyt lista on poissa mielestäni ja kohta lähden keräämään ison kimpun valkovuokkoja äidilleni. Kotiin tulessani käyn poimimassa itsellenikin kukkasia ja sitten vietän päivääni tehden juuri sitä mikä huvittaa. (No kotitöitähän ne tänäänkin osin on -mutta huvinsa kullakin, heh heh.)

Huomisesta heräämisestä en vielä tiedä,
saa nähdä nukuttaisiko pitkään vai nousenko ennen aurinkoa ;-)

Kaikesta säpsähtelystä huolimatta, minä toivotan sinulle mitä mainiointa sunnuntaita!

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Ja mä laitoin vedenkestävät kengät jalkaan

Mä odotin innolla sitä sadetta
joka toisi kaupungille
isot lätäköt ja antaisi oikein kunnon pesun pölylle ja vanhalle ilmalle.

Muttei mitään tulvaa tullut,
ei edes puroja...

Ensin mietin, että olen seonnut. Minä joka inhoan tihkusadetta toivoin oikein kunnon myllerrystä. Sitten tajusin, että isot luonnon näytökset ovat minusta hienompia kuin sellaiset kädet-kylmenevässä-tiskivedessä-jutut. Kunnon salamoivat ukkoset, kuumat kesäpäivät, järkyttävät lumikinokset talvella. Antaa tulla vaan! Niistä minä nautin.

Ajattelin myös tulevaa kesääni. Olen vihdoin ottanut käteni pois tuolta tiskivedestä. Anoin kauan kauan sitten pidempää kesälomaa ja kohtapuolin se alkaa. Minä en naputtele vähään aikaan töissä tietokonetta, vaan nostan sormeni väreilevään lepotilaan. Ja jos iso himo kirjoitella iskee, niin se tapahtuu vapaa-ajallani, ihan vain silkasta ilosta pirskotella vapaa-rouvan aivoituksia.

Boogie Nights -tätä katsoessa ei voi kuin nauraa ja hytkyä mukana =D
Useamman vuoden toive on kämmenelläni. Ja kyllä tätä on odotettukin, joten taidan tuijotella ikkunasta ulos ja seurata tihkusadetta. Ehkä huomaan kohta nauttivani siitäkin ;-)

torstai 30. huhtikuuta 2015

Huulet töttörölle

Tultiin Hildan kanssa töistä
hän oli vaihtanut parhaimpansa päälle
ja minäkin olin kähertänyt hiukseni raudalla kiharoille.

Kauppatorille aioimme.
Ilmapalloa ostamaan
ja sellaista pilliä,
johon puhaltamalla paperitötterö hauskasti töpsähtää edessä olevan nenälle.

Here Comes the Sun
Mutta sitten tuli ne pojat
liekö niitä teknillisen koulun opiskelijoita
... ja nyt juhlat ovat täydessä käynnissä...

Päätin, että tänään puhaltelen pilliin paljon
ja juon vettä vähintään joka toisen lasillisen
siten ei ole huomenna tukka kipeä ;-)

Sitten vielä toivottelen:
Oikein hauskaa vappua sinulle!
Oikein hauskaa!!

Pysykää lämpimänä
ja ilomielin =D

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Viikon Top 5 heräämiset

With A Girl Like You
Maanantaina
varmaankin heräsin,
koska menin töihin ja palasin sieltä kotiin vähän järkkyneenä. Kotimatkalla pysähdyin metsässä ja keräsin kimpun valkovuokkoja.

Miten paljon valoa tuottaakaan luonnon kaunis vihreä lehti ja valko-keltainen kukkanen.

Tiistaina
selvisin mitä parhaiten pitkästä työpäivästä
sillä esimieheni (nainen kuitenkin) oli järjestänyt minut kahteen kokoukseen. Ei tarvinnut naputella koko päivää tietokonetta, vaan sain pohtia uusien tuulien puhalluksia. Siis kokoukset voivatkin olla piristäviä juttuja ;-)

Keskiviikkona
huomasin pientä kipinää sisuksissani. Päätettiin siinä huumassa kokeilla miehen kanssa mäelle kiipeämistä. En jaksanut ylös asti, mutta askeleeni oli jo selvästi edellispäivää reippaampi. Rauta-tiputuksen jälkeen aloin vihdoin palata entiselleni. Vau!

Torstaiaamuna
pakkasin pieneen reppuun ulkoilukamat ja iltapäivällä lähdin töistä vastatuuleen vaeltamaan kotia kohti. Kuvittelin käveleväni jonkin matkaa ja sitten hyppääväni julkiseen, mutta poikkeaminen eväskauppaan antoi virtaa, eikä pieni eksyminenkään lannistanut minua. Minä siis kävelin kotiin asti, jossa kurkistin mielenkiinnolla laitetta, joka kertoi, että aikaa meni 2h15min ja matkaa tuli 14km. Minä tosiaankin olen kunnossa (vielä viikko sitten 1,5 km oli enemmän kuin liikaa minulle).

Uu-la-la-laa, laulattaa
tänään perjantaina minä havahduin lomapäivään. Ja vaikka heräsin ennen seitsemää, niin mitäs siitä. Aurinko paistoi ja olin lopun elämäni alussa taas.

Maailma on muistuttanut minua jälleen kerran miten vaikeita ja ikäviä asiat voivat olla. Luottamus ja usko parempaan ovat kuitenkin hyviä matkakumppaneita. Ja kun parhainpansa tekee ja välillä on onneakin matkassa, niin se riittää.

Toivottavasti sinunkin viikkosi on täyttynyt hyvistä hetkistä.
Ja olkoon viikonloppusi mitä ihanin =)

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tänään ennen auringonnousua

Puhuin kanssasi puhelimessa
itkin ja surin kuolevaa ystävääni
häntä joka vei minua eteenpäin pahana päivänäni
häntä jonka hälvenemistä katsoin edessäni
  ja miten kauniisti sinä kuuntelitkaan minua.

Lohduttaen puhuit pitkään hiljaa
ja lopetit sanoen
  kuolema ei vie hänen kauneuttaan ja hyvyyttään mennessään.

Havahtuessani huomasin,
te olitte yksi ja sama unessani
  sinä jolle puhuin sekä sinä jota samalla katsoin...

Sitten muistin
henkesi tästä maailmasta lähtenyt on nyt
  ja minä itken taas.