istua syvän punaiselle sohvalle
mustaan kietoutuneena.
Kädessä veitsi, ai, ei kun lasi
punaista juomaa
koska mustaa en ole enää vuosikausiin viitsinyt tehdä.
Ja koska en ole vielä niin heikko, ettei lasini osuisi huulilleni, niin valutan viinin kitaani ja mietin raukeana mukavia:
... poistaisipa joku kipeän käteni... ei, turhan sotkuista vaikkakin väri on kohdallaan ... otetaanpa uusiksi
... tulispa kuutamo,
syttyispä suunnaton himo ...
Ja miksei tulisi kylmä yö, jonka valo herättäisi minut pimeästä unestani. Tai miksei syttyisi himo. Sehän taitaa asua pysyvästi jossain sisälläni.
Mikä jumalainen raukeus.
Perjantai
Aahh
Tango tekisi nyt hyvää!
Carlos Gardel: Por una Cabeza
Hyvä sinä! Murros alkaa purkautua ja sieltä nousee uusi tyyli: Runoa ja siihen omaa kuvitusta. Tästä minä pidän!
VastaaPoistaTuo kuva muuten sopisi moneenkin runoon, joita täälläkin on odottamassa.
Ihanaa viikonloppua sinulle, Sunny!
Scent of a Woman!
VastaaPoista=)
Leena; kiitos. Huomasin, etten voi lakata elämästä. Ja upeaa viikonloppua sinulle -se on Lauantai ;-)
VastaaPoistaJukka; kiitos ja kumarrus. Oikein ihanaa viikonloppua sinullekin, superrunoilija =)