maanantai 28. maaliskuuta 2016

Jäniksen papanoita ja kananmunia

Pääsiäisen salaisuus
ei aivan auennut minulle tänä vuonna.

Kellokeskiviikona minä aloitin laskea...
no kolme viikkoahan tässä on oltu kuin ihminen konsanaan.

Kiirastortain aamuna näin peilistä itseni
ja ihmettelin albiinokanin punaisia silmiäni
- muodonmuutos tulossa vai?

aamupäivän aikana imeskelin jo toista tablettia, jonka toivoin poistavan kaktuksen piikit kurkustani
- luulin että kasvisruokailu oli terveellistä.

Pitkänä perjantaina
kanin silmät olivat uponneet kalloni sisään
edelleen yhtä suloisen punaisina. Hengitykseni muuttui ristihuulen tuhinasta kuolevan kalan kuivan maan korinaksi
- apua, lamaannunko lahnaksi?

Lankalauantaina pohdin, että jos olen oikein kiltti, niin voin vielä ehtiä nauttia näistä parista vapaapäivästä. Päätin olla päivän teeman mukaan hiljaa ja nyt tunnustan, etten muista koko päivästä yhtään mitään. Pelottavaa kyllä, kukaan perheenjäsenistäkään ei muista minusta mitään...
- olenko kadottanut jo täysin itseni?

Sukkasunnuntaita totean: Kyllä! Kyllä on kulutettu villasukkia oikein urakalla. Siispä lähden liikkeelle, ihmisten ilmoille. Minä näen pääsiäiskokon palavan ja kuulen, että se on nopein tapa hoitaa noidat tontilta. Syön niin paljon suklaata ja herkullista sitruunajuustokakkua, että napani tursuaa ylitse.
- tällä suklaan syömisellä, muutun varmasti joko jäniksen papanoiksi tai valtavaksi mignon-munaksi!

Tänään maanantaina
Yhtäkkiä huomaan palanneeni takaisin omaan ruumiiseeni. Vain neljä nenäliinaa tänään. Silmämunani kilpailevat kananmunan kuoren kanssa kilpaa auringonpaisteisessa aamussa. Ehkä eilinen päivä oli paras parantumispäivä.

Pitäisiköhän vielä laittaa oma kokko palamaan ja ottaa päiväkahvin kera monta suklaamunaa?
Kyllä. Parempi tehdä niin kuin hyväksi on todettu ;-)

Pääsenpähän sitten huomenna virkistäytyneenä, tai paremmin sanottuna noituneena ja suklautuneena, takaisin töihin...

10 kommenttia:

  1. Voi Birgitta, toivotan sulle pikaista paranemista ja muodonmuutosta takaisin ihmiseksi - vaikka puput lähellä sydäntäni ovatkin ;-)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjaana, toivottavasti en jää mihinkään frankenstainin ja ihmisen välimaastoon =)

      Poista
  2. Sairastaminen on kurjaa - varsinkin pitkien vapaiden aikaan mutta hyvä uutinen on se että olet onnistunut noitumaan itsesi voiton puolelle ja toivottavasti tämän päivän suklaamunat karkottavat taudin lopullisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt täytyy jo jotain taikojakin loitsua, jotta toipuminen etenisi. Ei ne suklaat aivan riittäneet, mutta nyt tuli mieleen: mahtaisiko mämmissä olla niin paljon olomuotoa, että virukset juoksisivat pakoon =)

      Poista
  3. Nyt on ollut liikkeellä tosi sitkeää tautia, onneksi olet selättänyt sen. Minä yritän pestä käsiäni hullun lailla, töissä liikkeellä vatsatautia ja ehkä Noroakin....sitä en halua, en sitten millään ilveellä.

    Kevään valoa sen sijaan siemailen mielihyvin. Iloa ja valoa parantuneisiin päiviisi Birgittaiseni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on ollut liikkeellä. Itsekin olen taistellut koko alkuvuoden näiden tautien kanssa. Käsipesusta on tullut kohta toinen luontoni.

      Onneksi kevät tosiaankin on jo pitkällä. Ja sinä näit leskenlehdenkin =) Vau! Kyllä tämä tästä varmasti vielä iloksi muuttuu =D

      Poista
  4. Kanat on muninut suklaamunat tältä Pääsiäiseltä.
    Nyt KUKKO KIUKUU! Kaunista Kesää
    https://www.youtube.com/watch?v=T4aeKC7qDKs
    Lounatuuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, siellähän se upea kukko olikin =)

      Poista