lauantai 16. syyskuuta 2017

Pitikö mennä koskemaan? Pitikö?

Ikkunan pesu. Harrastan sitä maksimissaan kaksi kertaa vuodessa. Tänä keväänä odotin siitepölyajan loppumista, jonka jälkeen odotin piharemontin valmistumista (se kestikin heinäkuun loppuun asti) ja lopulta räväytin pesuaineet lasien pintaan ja huiskin lastalla kuivaksi.

Kyllä se olikin ihanaa, se valon sisään tulo, kunnes...

kului pari viikkoa ja saapui ukkosmyrsky, jota menin ihailemaan parvekkeelle. Katselin mustaa taivasta ja tuulta, joka notkisti puut ensin pohjoiseen, sitten etelään ja takaisin pohjoiseen aloittaen samalla vaakasateen suoraan päälleni. Minä siirryin innoissani sisemmälle katsomaan pihalle kasvavaa järveä, mutta seuraavana päivänä tuijottelin mykistyneenä ikkunoitani. Niihin ukkosmyrsky oli sylkäissyt rumasti kaikki pienen metsikön ja lähipuiden irtoshitit.

Arvatkaa montako kertaa olen auringon paistaessa katsellut noita räkäisyjä, jotka peittää koko keittiön ja suurimman osan olohuoneenkin ikkunaa. Todella monta. Ja aina olen lamaantuneena kääntänyt vain selkäni ja huokaissut.

Mutta tänään. Tänään päätin olla reipas. Ensin hoidin keittiön ja seuraavaksi siirryin olohuoneeseen. Hilasin ikkunalaudalta ja ikkunan alla tasolta kaikki kamat ensin pois. Kiipesin tason päälle venytin itseni maksimipituuteen tehden laajoja vaakavetoja vasemmalta oikealle. Vaihdoin suodattimet, kun niin pitää kuulema tehdä (kaikkea sitä nykyajan ikkunoissa onkin, ennen ei ollut kuin tiivisteet). Vielä piti pestä parvekkeen puoli, se likaisin lasipinta, ja kun olin nyt vauhdissa, niin hoidin samalla kertaa siirrettävät kesäkukat ja pesin jopa kaikki ruukut. Olin jo ihan valmista kamaa, mutta olohuoneessa odotti vielä lopputyöt.

"Onko pakko jos ei enää huvita?", kysyin itseltäni. Mutta kun kukaan ei vastannut, niin aloin siirrellä kasveja takaisin paikoilleen.  Keittiöön se basilika, joka syödään alle aikayksikön pelkäksi rangaksi. Ja olohuoneeseen ne ainoat sisäkukat, joita osaan oikeasti kasvattaa. Orkideat.

En tiedä onko orkideat masokisteja, mutta minun hoivissani niistä jokin aina kukkii. Ihan totta. Nytkin ne roikottivat painavia kukkavanojaan ja minä päätin asetella ne vähän eri lailla ikkunalaudalle. Mutta pitikö mennä säätelemään? Pitikö? Koskin huolimattomasti yhteen tukikeppiin ja sitten kuului naps. Kukkavana jäi nysänä käteeni irralleen. Höh!

Kyllä ei pitäisi mennä koskemaan kukkiviin kukkiin... Tai ei pitäisi edes siirrellä niiden ruukkuja. Tai oikeastihan mun ei pitäisi enää ikinä pestä ikkunoita! Ikkunanpesusta ei ole kuin harmia, mä huomaan...

Kuka haluaa tästä lähtien tulla meille pesemään ikkunoita?!?

Odotellessani vapaaehtoisia (Supermies?) menen sohvalle ja selvitän viimeiset kappaleet Paula Hawkinsin kirjasta Nainen junassa. On muuten koukuttava teos :)

17 kommenttia:

  1. Hih, ikkunanpesu ei ole niin kamalan kivaa puuhaa. Täällä asunnossani ikkunat on asetettu niin etten millään pääse niitä ulkopuolelta puhdistamaan,tai vain pienen osan siitä, ja sen näkyy...Mukavaa viikonloppua Birgitta, ja sainkin tehtyä sen antamasi haasteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öh, onpas hankalasti tehnyt ikkunat. Vähintään teillä pitäisi olla talon puolesta ikkunanpesijät, jotka hoitaa ulkopesut =) Kävin katsomassa vastaustasi ja se oli ihana. Monta hyvää asiaa on täyttänyt viikkoasi <3

      Poista
  2. Birgitta, nyt vasta huomasin että edellisessä postauksessa olit käynyt Cafe Porotuvalla. Marko on mun kaveri:) Hänhän on ollut täällä useinkin,ja nyt hänellä siellä Jonathan, aviomies täältä:) IHanaa kun pääsit siellä käymään,Marko on niin ihana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Onpa hauska juttu. Maailma on välillä pieni, kun näitä tuttavuuksia putkahtelee =) Marko oli todellakin hauska ja upea kaveri. Ja se Porotupa on suloinen paikka. Rupattelimme pitkät ajat ulkoterassilla ja varmasti menen toistekin, kunhan niille kulmille osun :)

      Poista
  3. Mä inhoan ikkunanpesua ja suunnilleen ainoa kohta jolloin sitä teen on kevään jääkiekon mm-kisat. Joskus on niin jännää Suomen pelin erätauolla että en osaa rauhoittua ja hutaisen sitten siinä ikkunoita täpinöissäni.

    Nyt on sekä olkkarin että mun makkarin ikkunaan räiskäissyt joku iso lintu oikein kunnon luirun (miten se edes on mahdollista, räystään alle, lentäessä, kysyn vaan?) tai sitten joku naapuri on käynyt heittelemässä savea. Pitäis varmaan....

    Nainen junassa OLI koukuttava. Siitä seuraavasta suomennoksesta en enää ollutkaan niin innoissani.

    Jos et oo lukenu Gillian Flynnin Kltti tyttö -kirjaa, niin lue, saattaisit jäädä siihenkin koukkuun!

    Niin, ja haaste on puoliksi suoritettu. Viikonlopusta kirjoitan sitten maanantaina ihan oman postauksen <3

    VastaaPoista
  4. Sä olet keksinyt tosi hauskan ikkunanpesumenetelmän, pitäisi päästä kärpäseksi kattoon ensi mm-kisojen aikaan =). Olisko ollut jokin outolintu, kun on osannut tehdä äkkikäännöksessä asiansa. Lähtiskö se jälki pois, jos satais oikein kovasti?

    Nainen junassa on nyt luettu. Olipas tarina! Ihan tuli paha olo, kun ajattelin miltä tuntuu, kun muisti on nollaantunut ja on vain tunne jostain ikävästä. Kiltin tytön olen lukenut ja sekin oli hyvä. Nyt luvussa on jotain rauhallisempaa, kun yöllä pitää saada nukutuksikin, heh heh.

    Tulen pistäytymään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy toivoa sadettava vaakasuorassa ja nimen omaan niin päin, että ikkunat puhdistuisivat!

      Poista
  5. Birgitta, täällä meitä on kaksi, jotka eivät mitään niin inhoa kuin ikkunapesua. Tässä valossa sitä puutarhan lasipalatsia emme voi ikinä hankkia, sillä kuka sitä pesisi. Nytkin pitäisi ikkunat pestä. Toinen odottaa, että toinen aloittaa tai tekee jonkun edhotuksen. Ei ole varmaa tapahtuuko mitään. Kevät sen sijaan on must. Silloin jaamme ikkunoita kuin pelimerkkejä. Itse otan kontolleni jääneet glasit niin, että teen vähitellen, sillä en kestä! R. tekee oman urakkansa kuten urakka tehdään: tehokkaasti alta pois. Usein kun ikkunat on pitänyt pestä heti kun lämpöä on riittänyt, tuleekin sitten männyn siitepölykausi ja kaikki on kuin hukaan heitettyä.

    Tyttärelläni pitää aina olla orkidea. Ihmettelen miten rakkaansa 50 prosentin opiskelijataloudessa siihen aina pystyy, mutta niitä saakin yllättävän edullisesti Ikeasta.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakotitalossa onkin ikkunoita reilusti ja hyvä, että jaatte niiden pesemisen. Minä jaan tämän minulle langenneen työn kahteen osaan, kädet ei kestä kaikkea kerralla, vaikka olishan se kiva, että työn saisi kertaheitolla pois mielestä. Ikkunanpesussa on juuri tuo kummallinen yhteys siitepölyyn taikka myrskysateeseen, eli ei koskaan mene kauaa, kun pöly ja lika on kertynyt takaisin paikalleen ;-)

      Ikeasta ja "tavallisista" kaupoista saa orkideoita edullisesti. Minä enää harvoin ostan uusia, kun nämä vanhat jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen.

      Ihanaa sunnuntaita teille ♥

      Poista
  6. Siis kaksi kertaa vuodessa, vau, rispekt!
    Tänä kesänä pesin neljä ikkunaa eka kerran kuuteen vuoteen...
    Inhaa hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kaksi ihan maksimissaan ;-), tänä vuonna tyydyn kertapesuun... Sä asut varmasti hyvällä paikalla, meillä puut saa ikkunat keltaiseksi vuoden aikana, eikä niistä näe läpi.

      Kun homma on inhaa, niin on hyvä, ettei tee sitä liikaa =D

      Oikein mukavaa sunnuntaita ♥

      Poista
  7. Meillä tämä ikkunanpesu on ulkoistettu. Tosin ei ole palkattu ketään pitkään aikaan. Osa ongelmaa on se, että monen ikkunan edessä on hyttysverkot. Ne ne vasta pölyä keräävätkin! Toinen ongelma on se, että moni ikkuna on niin korkealla, että ei sinne yletä edes millään tikkailla. Täytyy vain toivoa, että aurinko ei kovin paista kun vieraita on tulollaan. Tai katsovat sitten vaan niistä ikkunoista joiden putsaus ei tarvitse kummoisia ponnisteluja. Onneksi niitäkin on pari :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No täytyy myöntää, etten koskaan kylässä katsele miten ikkunat on pesty, joten ehkä suurin osa vieraista tekee samalla tavalla. En kyllä huomaa katsella muutenkaan miten kotisiivous on muilla tehty, se kun ei kiinnosta niin kovasti omassakaan kotona, heheh :)

      Poista
  8. Täälläkään tuo ikkunanpesu ei ole niitä ykköshommia! Mutta onhan sitten mukava kun lasit on kirkkaita..ihan vaikka hetkenkin:) Tuo Orkidea on kyllä upea kukka!😍 harmi kun pääsi katkeamaan! Oikein leppoisaa alkanutta viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä miten kauan orkidean oksa jaksaa kukkia tuossa maljakossa. Toivottavasti se jaksaa elää vielä tosi pitkään. Oikein mukavaa viikkoa sinullekin =)

      Poista