lauantai 26. marraskuuta 2011

Yön pimeinä tunteina

"Älä sitten ota pimeetä taksia" valisti radio pitkin päivää.

Kun sitten yöllä hipsin taksijonoon sain kenties valosan taksin. Ainakin kaverilla oli keltainen kyltti katolla. Hän otti minut kyytiin tolpalta ja painoi jalan kaasupolkimelle.

Mannerheimintie meni puikkelehtiessa 80 vauhdilla. Jos eteen joku yökuppailija sattuikin, niin se ohitettiin oikealta taikka vasemmalta.
ei ole ihan kaikki kohdallaan ;-)

Kato mä oon yön teiden kingi.
Haistele takavalojeni hehkua
tai ainakin rapaa jota tarjoilen tupeksijoille!

Jos taas tie oli vapaa molemmilla puolilla, niin saattoihan sitä ajaa keskiviivaakin pitkin.

Suuremmalle tielle päästessä vauhti kasvoi sataankymppiin. Mitkä nopeusrajoitukset? Kato, ei osunut ketään kohdalle, eikä tiekään ole liukas.

Kun maksoin taksin kuljettaja kysyi "Poltatko tupakkaa?"

Olisin kenties saanut ostaa kartsan yön loppuhetkiin, mutten ostanut sitten kuitenkaan.

Valoa yössä. Savuakin tarjolla.

4 kommenttia:

  1. Hyvin erikoista, mutta kaikkea on koettu. Erään illan päätös. Sinulla tuollainen.

    Olit sitten 'rimpsalla'.

    VastaaPoista
  2. Mainioita kuvia löydät hienojen tekstiesi tueksi. :)

    VastaaPoista
  3. Leena; pikkujouluista ehjänä kotiin =)

    Muuttolintu; taidan kutsua sinua nyt näin =) Kiitos, välillä onnistuu osumaan hyvä kuva kohdalle.

    VastaaPoista
  4. Birgitta, meilaa minulle! Olen kadottanut kaikki sähköpostiosoitteeni. Minun uusi löytyy siitä adventtikatastrofista.

    VastaaPoista