tiistai 25. lokakuuta 2011

Nojaan ja katson merta

Se myrskyää.
Taivas ja meri.

Isot valkeat aallot iskevät rantaan.
Nuori mies latoo rantatuoleja pinohin. Niitä ei tarvita tänään. Se raataa, kantaa, pinoaa ja taas kantaa.

Vanhempi pariskunta nostaa rohkeina housunpunttejaan ja menee vedenrajaan. Kastuu ne, housut, sillä meri ei ole rauhallinen, se nostaa aallot syvemmälle, ylös ja aina vaan korkeammalle.

Nainen nousee vallille, ottaa kameran kaulaltaan ja kuvailee pitkään merta. Minä en. En usko, että tätä pyörteen tunnetta, joka hiukseni sotkee ja pisaroita jotka kasvoni kastelee, että tätä tunnelmaa saa mikään kamera tallennettua.

Kylmä saa minut lopulta luopumaan hyvästä paikastani. Sanon hiljaiset hyväiset näille aalloille. Työnnän käteni syvälle taskuihin ja jatkan matkaani.

5 kommenttia:

  1. Turkissa vai Suomessa?
    Perjantaina on pippalot jossa teemana 80-luku eli tämähän tarkoittaa että pääsen joraamaan intopinkona:) Toivottavasti hyvä dj joka soittaa vanhaa kamaa ja sit esiintyy viel Paul Oxley's Unit, muistatko?
    http://www.youtube.com/watch?v=biQqC7Osh-o
    kuuntele tuleeko muistoja:)

    VastaaPoista
  2. Henrietta; Turkin fiiliksiä...

    Oi, saiskohan teidän pippaloihin tulla kuokkimaan? Paul Oxleys Unit on hyvin muistissa ja biisikin tarttui heti mieleen. Tätä on laulettu ja hoilattu nuorena =)

    VastaaPoista
  3. Mä olen kans hoilottanut koko viikon. Ne on kyllä firman bileet mut meitä on niin hitosti ettei kukaan huomaan, sekaan vaan:)

    VastaaPoista
  4. Hurmaava postaus! Kuva yks yhteen tekstin kanssa.

    VastaaPoista
  5. Leena; kiitos. Jos hienosti käy, niin huomenna voidaan törmätä messuilla =)

    VastaaPoista