lauantai 13. huhtikuuta 2013

Uuden uran jäljillä ;-)

Juliste pysäytti minut kahtena peräkkäisenä päivänä.
Torstaina katsoin sitä vain ohimennessäni
ja perjantaina peruutin takaperin takaisin ja jäin lukemaan.

Sitten huomasin kirjoittavani viestiä,
jonka paluupostissa minulle sanottiin
Tervetuloa mukaan, ensiviikolla nähdään!

Ja tämän viikon torstaina
minä kävelin taloon,
jossa nuori mies katsoi sekalaista joukkoa.
Meitä oli liuta miehiä ja naisia.

Vatsassani kipristeli kuin koulussa aikoinaan.
Mihin ihmeeseen pistin pääni...
mitä väliä...
tästä ei voi tulla kuin jotain hauskaa.

Tunnustin heti, ettei ole kokemusta,
paitsi kotona ja mielessä joka hetki -vaikka muut siitä kärsisivätkin,
en osaa lukea nuotteja,
enkä koskaan laula karaokessa -miten pelottava ajatuskin.

Joku toinen oli samanlainen,
osa oli huippuja,
muut reilusti meitä kahta hurjapäätä ansioituneempia.

Mutta niin siinä vaan kävi,
että olen nyt mukana kuorossa.
Esiinnymme kerran,
vain yhden kerran.
Ja kaikki on vielä salaista ja salamyhkäistä.

Minä siis pidin poskeni rentona,
annoin kieleni leikkiä sanoilla
ja kehoni täyttyä sävelillä.

Huomasin, etten osaa pärisytellä huulilla, kuten lapset pärisyttelee autoleikeissä.
Miten tärkeää se lieneekään, en tiedä ;-)

Aina kannattaa peruuttaa, jos jokin osuu kaksi kertaa silmään
ja antaa sykäyksen jostain jännittävästä.

Kivaa oli.
Vielä musta laulaja tulee.

Rock rock ;-)





10 kommenttia:

  1. Hyvä Birgitta, rohkea veto, eihän tuosta voi kuin onnitella! Ties mitä ihanaa rohkeasta kokeilustasi seuraakaan.....

    Sateesta huolimatta keväistä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ystäväni =) Eihän sitä koskaan tiedä mihin kaikenlaiset kokeilut vie...

      Kävin kävelyllä ja vaikka sää oli sateinen niin eipä tuo haitannut. Ilma tuokui keväälle. Näin puuhun kiivenneen kissan. Mielettömät määrät pajunkissoja -myös puissa ;-) ja sitten mustarastas katseli minua hirmuinen pesätupas nokassaan. Yksi hiihtajä oli vielä rohkeana liikkeellä. Sen on kyllä pitänyt irrotella useamman kerran suksia teitä ylittäessään.

      Poista
  2. Mahtavaa,olipa hyvä päätös ja varmaan tulet tykkäämään "uudesta urastasi" Teininä olin erään kuoron solisti ja tykkäsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet kyllä ollut niin monessa mukana =D No tämä on yhden keikan kokeilu ja olen tosiaankin sieltä keltanokkasakista, eli kaikki on uutta ja ihmeellistä. Mutta johtaja on hauskan näköinen ja kappaleet on mieluisia, joten eiköhän tästä tule riemullinen parikuukautta... (no kotiväestä en ole niin varma, hih)

      Poista
  3. Pirskatti, taas elämä paiski niin villisti, että on kulunut melkoisesti aikaa sitten viime kerran kääntyilyistäni blogissasi, itse asiassa koko blogimaailmassa. No, sitä saa mitä tilaa ja minähän kommentoin oikein mammuttikommentilla taas kerran. Lupaan yrittää parantaa tapani, mutta mistä sen tietää mitä elämä taas pukkaa vastaan, mutta yritän, niin peevelisti yritän.

    "Leffassa Mestari". Olipa hieno oivallus "... kaikilla taitaa olla traumoja lapsuudesta." Sait muuten puhuttua ympäri, pakko kaivaa tuo elokuva jostain käsiini, tuskinpa enää pyörii missään, olettaisin.

    Wow, "Uuden nälkä", mitä aistivoimaa, sanapareja ja yllättäviä käänteitä. Niin sinua ja nautittavaa. Ja jotenkin aivan erityisesti kolahti: "
    Jos rentoutuisin,
     ottaisin iisisti,
      vetäisin pehmeää ylle ja rakkautta alle.
        Voisin keinahdella rytmiin
          ja pyörähtää oman itseni ympäri.

    Hmm, ja "Kevätauringon vaikutusta", totta. Valo on herättänyt elämään, vaikka et sinä ole erityisen kylmä tapaus talvellakaan, mutta se kevät, ja valo, ja lupaus lämmöstä...

    "Vasta hädässä ystävä tunnetaan" Kuka voi väittää, ettei verenmakuinen keittiöaskare olisi parisuhdehoitoa parhaimmillaan. Kutkuttavaa, dramaattista ja niin lämpimän fyysistä...

    "Jos olisin...", mielenkiintoisesti erilainen haaste. Se avaa ihmisen nahkoineen juuri siten kuin ihminen haluaa tulla avattavaksi...

    "Sinä voitit tämän pelin". Hemmetti, sinähän laitoit lopussa aivan lekkeriksi, mutta niin pirskatin mainiosti. Runossa on kuvailevaa draamaa, nautintoa ja antautumista, kerrassaan jumalattoman mahtava...

    "Lämpöasteita". Hmm, oikea haluan-proosaruno. Hienosti koostettu, sanat ja tunnelma paikallaan, vie mukanaan. Ja kyllä, tähän saaplarin harmauteen kyllästyin minäkin, aivan totaalisesti. Olivat pitsit lytyssä, ja pitkään. Kummallista miten valon puute vaikuttaa niin lytistävästi...

    "Avannosta ei noussut merenneitoa". Niinpä, jostain kummasta syystä ihmiset tosiaan kuvittelevat, että kuvaaja kuvaa aina heit, vaikka kuvaaja olisi selällään maassa ja kuvaisi taivasta, niin kyllä aina joku riehumiseen rakastunut tulee kasvojensa kanssa peittämään taivasta. Ohhoijaa, ei sille mitään mahda. Eläydyin täysillä kertomukseesi...

    "Yksi asia kerrallaan", kaunista niin todellista. Tuotahan se on parhaimmillaan, keskittyä hetkeen, tehdä havaintoja sekä tulla havatuksia. Ja kaiken keskiössä, kuitenkin ulkopuolella vain nauttia hetkestä ja tilanteesta. Upeasti jaoteltu, kirjoitettu ja lopetettu...

    "Uuden uran jäljillä", kaikissa meissä asuu pieni musiikillisesti lahjakas laulaja, aivan varmasti. Kerrassaan hulppea idea, hupaisa ja kuitenkin vakavasti otettava. Jokaiselle tekee hyvää haastaa itsensä, painua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja hetki kärvistellä, ei siitä voi kuin säilyä hengissä. Upeaa, niskalenkki itsestä tekee terää...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtavan paljon kiitoksia =D

      Olet kahlannut pitkän matkan taaksepäin elämääni ja löytänyt sieltä vaikka mitä. Ja teit valtavan työn kun kokosit kaiken tämän kommentoinnin. Jos talvi vei sinua osin mennessään, niin ei se ole sanallista arkkuasi leikannut, sen huomaan. Mestari menee ainakin vielä tämän viikon Hesassa, mutta kenties sen saa jo vuokrattuakin. Ehdottomasti katsomisen arvoinen.

      Paljon valoa sinun päiviisi. Raikkaita kevään henkäyksiä (poislukien siitepölyt jos ne sattuisivat vaivaamaan ;-)) ja paljon leyhyttäviä tuulenvireitä, jotta saat pitseillesi tanssihetkiä.

      Poista
  4. Totta, jos joku pysäyttää useamman kerran, on syytä katsoa sitä suoraan silmiin. Kevät on kasvun ja laajentumisen aikaa. Onnea uudelle uralle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... ja kun jotain oikein haluaa, niin sitä näkee ympärillään vaikka millä mitalla =)

      Mukavalta tämä laajentuminen tuntuu. Suosittelen =D

      Poista