Höntsäilyä. Ajattelin etukäteen, että otan rauhallisesti enkä murru mistään. Mutta ensimmäiseksi kuitenkin vähän murmutin mielessäni. Laivayhtiö ohjeistaa matkustajia tulemaan satamaan 90-60 minuuttia ennen laivan lähtöä. No en tule noin ajoissa paikalle, mutta täällä minä siis olen ihmismeren keskellä. On kuin tuhat haita olisi tungettuna sardiinipurkkiin ja vannon itselleni, että ensikerralla tulen paikalle vasta 30 minuuttia ennen lähtöä ja kävelen suoraan laivaan.
Tervetuloa mantereelle
Mutta Tallinnassa on tosi kivaa. Kävelemme Telliskiveen, jossa ajattelemme viettää pääosin koko reissun. Matkalla nälkä kurnii ja kuin tilauksesta edessämme on LaBocca niminen italialainen ravintola.
Avaan oven ja näen mukavan rouhean salin sekä valtavan kokoisen kuumailmapallon, sen alla on tietysti "kori", jossa saattaa istua ja herkutella pienen pöydän ääressä. Me menemme kuitenkin ikkunapöytään ja saamme mahdottoman hyvää ruokaa. Pastan kypsyys on täydellinen ja palvelu erinomaista. Nam!
Viemme tavaramme majapaikkaan ja suuntaamme sitten Fotografiskaan, koska siellä on aina jotain erityisen hienoa nähtävää.
Yksi kerros on kokonaan annettu latvialaisen Inta Rukan mustavalkovalokuville. Kuvat vievät heti mennessään ja ihastun nopeasti taiteilijaan. Pimeässä huoneessa pyörii dokumenttipätkä, joka avaa Rukan elämän vaiheita sekä hänen suhdettaan kuvattaviin henkilöihin.
Kuvan Emmasta Inta Ruka toteaa näin: "Emma always smokes, and she smokes a lot. Even while cutting grass with a scythe, she smokes like a chimney."
Tekisi mieli tulla huomenna katsomaan tämä näyttely uudestaan. Mutta luulen, ettemme ehdi sellaiseen...
Suosittelut näyttelylle varsinkin, jos pidät henkilövalokuvista.
Ah mitkä kahvilat
Aamulla aurinko paistaa mukavasti. Majapaikassamme voi aamiaispaikan valita kolmesta vaihtoehdosta: vegaanisesta kahvilasta, kahvilasta, joka leipoo omat hapanjuurileipänsä taikka Fotografiskan alakerran kahvilasta. Menemme aamulla sinne ja tilaan itselleni puuron. Voi jestas miten hyvää se on. En ehkä missään ole saanut näin herkullista puuroa.Päiväretkelle otamme ratikan alle ja ajamme Kopliin. Täällä on vanha teollisuusalue, jossa aikoinaan on rakennettu mm. laivoja. Paikassa on kiehtovaa rosoisuutta ja minusta tuntuu kuin mennyt ja tuleva sulautuisivat. Vanhaan syntyy uusia palveluita ja hylätty tila muuttuu eläväksi.
Alueella on esimerkiksi yhteispuutarha asukkaille. Kivoja pikkuisia liikkeitä ja kahviloita. Yhteen sellaiseen tullessani ajattelen tipahtaneeni 70-luvulle. Lounasta saisi todella edulliseen 8 euron hintaan ja tunnelma on käsittämätön, toistan toisin sanoin: mahtava :) Mutta koska puuro on vieläkin vatsassani täytteenä, niin jatkamme eteenpäin, vaikkei meillä enää pitkä matka ole päivän pääkohteeseen.
Eli kahvila-kirjakauppaan nimeltä REaD Kiosk No 3.
Sisääntulo on aika säväyttävä. Miten upealta tämäkin paikka näyttää.
Ensinnäkin seinät ovat koko huoneen korkeudelta täynnä kirjoja. Keskellä on väljää vapaata tilaa. Lisäksi yläkerran parvella on hieno taideteos, joka on koottu kirjoista.
Teoksen takana oli kirjakaupan idea tehdä jotain uniikkia. He pyysivät ihmisiltä lahjoituksena itselle turhia kirjoja. Ja niistä kirjoista he loivat koko seinän pituisen taideteoksen.
Huokaillessani tilan upeutta tunnen taas sisältäni nousevan halun saada oma loft-asunto, johon tekisin jotain yhtä erikoista ja jännää. Mutta koska sellaista en varmaan koskaan saa, niin kiipeän metalliset kierreportaat ylös parvelle katsomaan lähempää seinää.
Parvella on taideseinän molemmin puolin hyllyjä täynnä kansainvälisiä kirjoja. Suomalaisia teoksia löytyy mielestäni yllättävän paljon. Koska olen pitkään yrittänyt olla ostamatta kotiin kirjoja ja näen miehen uppoutuvan hyllyriveihin, minä annan periksi hetkelle ja lopulta vain nojailen kaiteeseen.
Jossain vaiheessa siipan mielenkiinto siirtyy kehoon. Hänen vatsassaan on jo vähän vapaata tilaa ja hänen tekee mieli alakerran kahvilan tuotteita. Siispä me laskeudumme alas, ostamme kahvit makealla herkulla, ja etsiydymme mukaville istuimille nauttimaan letkeästä lomailusta.
Tunnelma kirjakaupassa on aivan erityinen. Tuoleja on ripoteltu sinne ja tänne, ne ovat eri aikakausilta ja erilaisia. Tilaa on paljon. Ihmiset tekevät töitä, lukevat kirjaa taikka kahvittelevat ystäviensä kanssa.
Tällaista väljyyttä ja kiireettömyyttä haluaisin kotiinkin. Meillä tila on käytetty yleensä maksimiin ja aika monella tuntuu olevan kova kiire sisään ja samantien ulos. Minulla ei kahvilassa ole yleensä kiire, päinvastoin. Ei, vaikka olisin yksin. Enkä tarvitse viidykkeeksi kännykkää. Minä mieluummin annan silmien tutkiskella, kehon tunnustella ja ajatusten lentää vapaasti.
Mutta aikansa kutakin ja mekin lähdemme jossain vaiheessa takaisin Telliskiveen. Hurautamme sinne museoratikalla, jossa on viihdyttävää istua sivuttain liukkaalla puupenkeillä :)
Aamiaispuuro oli niin täyttävä, että vasta iltamyöhällä minun tekee mieli ruokaa.
F-hoone on täpötäynnä tullessamme, joten oli hyvä idea varata täältä pöytä. Mietin tarjoilijaa odottaessa, että saisimmekohan tuollaisen kivan pikku pöydän ikkunan vierestä. Ja sinne meidän myös ohjataan. Toisen seinän ikkunasta näen mudra-muraalin. Se on kaunis.
Koska sää on edelleen lämmin me lähdemme vielä iltakävelylle kiertelemään kauniiden vanhojen puutalojen suojaan. Päivä on ollut todella kiva.
Hyväksi havaitun toistoa
Koska kiertelimme eilen katsomassa vaihtoehtoisten aamiaispaikkojen tarjonnan, päätämme tulla lähtöpäivänä uudestaan Fotografiskaan herättämään vatsamme ja nauttimaan rennosta fiiliksestä.
Mietin, että olisin voinut oikein hyvin olla vielä yhden päivän Tallinnassa. Varsinkin kun seuraavaksi on edessä paluu satamaan ja laivaan änkeytyminen.
Venytämme lähtöä pitkään, sillä nyt olen vielä kapinallisempi kuin tullessani.
Tällaisen väljyyden jälkeen ei kertakaikkiaan voi seistä ahtaudessa tai jossain jonossa.
Eli ehdottomasti heti kotiin tultuani ilmoitan laivayhtiölle, että voisivat kehittää systeemiään niin, että tulevaisuudessa satamassakin tulee olla rentoa, väljää, sopivan rouheaa ja leppoista yhteistilaa ja fiilistä. Luuletko, että ottavat ideani innolla vastaan ;-)
***
Ehdimme kahdessa päivässä kiertää melkein kaikki Telliskiven kivat putiikit nahkakaupoista lähtien.
Puutalojen lomasta löysimme viimekertaisen kivan kivijalkakahvilan, pyörähdimme kirppiksellä (joita täällä riittää) sekä vinyylikaupassa.
Kopli oli ihana uusi tuttavuus, haluan vielä joskus palata sinne uudestaan.
Ruokapaikoista LaBocca veti pisimmän korren. BOB W oli erinomainen majoitusvaihtoehto ja yleistunnelma Tallinnassa taas erinomainen. Julkinen liikenne toimii kuin unelma. Ja henkilökunta on joka paikassa erittäin ystävällistä.
Ihana reissu tyypille, joka tarvitsi tällä hetkellä vain lempeää ja rauhallista tekemistä sekä paljon valokuvattavaa :)








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti