lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kuinka äkäpussi kesytetään

Tapaatko koskaan sellaista tyyppiä, joka olisi hyvä lähettää yksinäiselle saarelle?
En minäkään, en ole koskaan kohdannut niin ikävää henkilöä.

Vitsi vitsi.
Vasta äsken näin sellaisen peilistä ja päätin ottaa taukoa kiukkupussiegostani.

Laitoin loma-anomuksen eteenpäin. Klick kilahti e-mail ja hyväksytty lomapäivä napsahti, niin että egoni hätkähti.

Torstai on toivoa täynnä -työpäivän jälkeen hautauduin kahvilan nahkatuoliin. Imin itseeni niin paljon teetä, että suurimmat kiukkunesteet lähtivät tunnin sisällä liikkeelle. Lisäksi otin puolukkapiirakan, jonka kirpeys vei voiton omasta hapokkuudestani.

Traileriin Jean Dujardin seurassa
Sitten sukelsin elokuviin.
Ei mitään turhaa sanahelinää.
Punaista samettia, pimeää, lähes tyhjä sali... Mustaa ja valkoista.
Musiikkia.
Komea mies. Hei se hymyilee!
Vau! Ihan tässä jo sulaa...

The Artist

Ei ihme, että Oscar oli runsaskätinen tämän elokuvan tekijöille. Täydellinen elokuva. Aivan mielettömän hieno!

Poistun salista. Olen sanaton. Vihdoinkin.

Seuraavana aamuna lähetän vielä jähmeän naisen pois omista pölyisistä nurkista. Se istutetaan kahvilan toiseen kerrokseen ikkunapaikalle aurinkoon. Iso lasi tuoremehua nenän eteen ja sitten sen käsketään kirjoittaa sitä mitä se elämältään haluaa.

Kirjoita nainen se oma käsikirjoituksesi. Mitä hittoa siinä mariset. Tee jotain. Kirjoita jos et osaa sanoa... reppana... Sun elämä, sun vastuu..

Se alkaa kirjoittaa, ja mitä pitempään käsi tekee koukeroitaan, sitä pehmeämmäksi nainen muuttuu.

Jottei päivä ole pelkkää mehua ja aurinkoisen maiseman katselua, niin lähden taas leffaan. Menen Intiaan The Best Exotic Marigold Hotelliin brittien kera. Elämä takkuaa jollain muullakin, ainakin elokuvissa. Eläkkeellä olevat britit tuntuvat ihanan tutuilta. Ei, en halua vielä eläkkeelle, pois se minusta. Mutta toiveet, toteumat, muutokset ja odotus ovat kuin omani, joten elän mukana, nauran ja kyynelehdinkin. Niin nainen, anna kyynelten tulla. Kukaan ei täällä niitä näe.

Sitten suuntaan ostoksille. Leikin leikkiä: "Tallensin aamulla tililleni 5000 euroa ja nyt saan tehdä sillä ihan mitä tahansa. Ostan mitä mieleni tekee ja nautin joka hetkestä." Ja minähän ostan, miettimättä onko se sopivaa tai mahdollista. Mitä pidemmälle leikkini kantaa, sitä riemullisemmalla mielellä olen. Leikki tekee tälle naiselle hyvää. Tiukkapipona sitä ei kukaan katsele...

Kesken kauppakierroksen edessä seisoo mies, joka leikkii tulella, eikä pelkää yhtään.

Kaveri puhaltaa tulikuumasta lasista pingviinin, akvaariokalan ja tipun pääsiäiseksi.

Se tekee mitä se haluaa. Se taikoo. Mäkin haluan taikoa jotain.

Sitten huomaan päivän olevan jo pitkällä ja mahan kertovan nälästä. Kävelen pitkin espaa ja päätän istua ensimmäiseen vapaaseen tuoliin. Yksi jos toinen terassi on täynnä ja sisätilat pursuavat paikallisia ja turisteja.

Kävelen melkein torille asti. Cafe Köketin rappuset houkuttelevat kokeilemaan onneaan ja siellä on kuin onkin tuoli vapaana minulle. Päivän ensimmäinen kahvi ja suolainen piirakka saavat paikkansa sisuksissani.

Istun ja nautin. Kuuntelen puheensorinaa ja tuulen tuiverrusta. Egoni on mukanani, mutta sekin on rauhallinen ja tyyni.

Aurinko, se lämmittää. Ihanaa kun on kevät!
Mieli, se on levollinen. Hyvä, että löysit luokseni.
Keho, se on ruokittu, saanut liikuntaa ja lepoakin.

Ja sydän, se päättää kirjoittaa heti viestin siipalle: Rrrrrakastan sinua!

Ei tarvittu autiota saarta. Riitti mannermaa ja vähän jotain muuta...



Elokuvan sanoin:

Everything will be all right in the end. 
If it is not all right. 
It is not the End.

4 kommenttia:

  1. Ihanan hienoa Birgitta! Koko juttu. :)

    VastaaPoista
  2. Molemmat leffat ovat listallani;D
    Ja ihanaa,että teilläkin on jo kevät ja enemmän valoa! Ihanaa viikonloppua Birgitta!

    VastaaPoista
  3. Lumoava päivä täynnä tähtiä auringon paisteessakin!

    Jotenkin tuo elokuva, jossa Judi Dench mm., tuntuu, että pitäisi nähdä.

    Katsoppa joskus Kuka pelkää Virginia Woolfia? Siinä vasta leffa, jota ei syö aika, kaetus, eikä kiima.

    VastaaPoista
  4. Kerrassaan hurmaavat päivä. Maailma näyttää niin toiselta silloin kun vie itsensä istumaan kahviloihin, kävelemään keväisillä kaduilla ja elokuviin, ehdottomasti elokuviin, ja yksin. Nuo päivät olivat sielun hierontaa parhaalla mahdollisella tavalla...:)

    VastaaPoista