Vaihdan pehmeät vaatteet päälleni,
hipsin paljain jaloin keittiöön.
Sytytän kynttilän
ja laitan teeveden kiehumaan.
Katsahdan ulos, lumen peittämään pihaan,
katson kahta koiraa, jotka iloiten juoksevat lumipallojen perässä
ja kohta palaavat isännän luo tyhjin suin häntä heiluen: heitä uusi, se katosi.
Silloin kun tuntuu nahoissa, ota siemaus tätä aikaa.
Muista ja maista parempaa hetkeä ja elämäsi palaa soljuvampaan uomaan.
Kyllä hyvät hetket olisi hyvä säilöä pysyvään muistiin myöhempää tarvetta varten. Kuten nyt mangon vieno tuoksu juomassa, ihana rauha, hyvä olo, yksin maailman kanssa.
* * *
Jos joku sanoo, että tutkijat on tylsiä, niin miettikääpä tuota lausetta, jonka he ovat antaneet nimeksi galaximme värille, tietynlaiselle lumen värille.
Vau!
Kauniita hetkiä olet kuvannut.Hieman kaipaan lunta,mutta vain hieman.Pohjoisessa olisi lunta,mutta sinne on pitkä matka..
VastaaPoistaTänne tuli nyt todella paljon lunta ja reissusta tultuani Helsinki oli taas sekaisin ;-) Aina joka talvi yhtäkkinen lumentulo jaksaa yllättää =)
PoistaSykähdyttävä kuva ja hyvä ajatus!
VastaaPoistaA Portrait of Tea
http://www.portraitoftea.blogspot.com/
Kiitos Viola. Tulen käymään visiitillä =)
Poista