lauantai 26. syyskuuta 2020

Kun happi katoaa ilmasta

Jos en olisi ollut pienessä flunssassa, niin näinkin olisi ehkä voinut käydä ;-)

- Mä tuun tähän sun viereen istumaan.

- Hmmm, hei.

- Miksköhän tää pidetään tiistaina. Viikonloppuna olis ollut paljon parempi. Silloin ihmisillä on enemmän aikaa. Nyt mä en ehdi millään ruokakauppaan.

- No onhan ostarin Alepa auki yhteentoista. Tuskin tässä menee paria tuntia enempää.

- Mä en käy tossa lähi Alepassa. Siellä on niin ahdasta. Ja se porukkakin joka notkuu oven pielessä on niin epämääräistä.

- Ai jaa, kyllä mä käyn siinä.

- Mitä mieltä sä oot meidän isännöitsijästä?

- En mä...

- Musta se ei ole oikein ajan tasalla. Miten just tehdyn remontin jälkeen tulee heti uusia menoja. Ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Ihan turha kapistus. Ja minkä takia meidän pitää maksaa muiden laitteista? Eikö se ole asuntokohtainen irtain? Saavat kyllä itse maksaa omat kulut. Minä en maksa!

- Mä kuulin, että ton pitkän talon etelän puoleiset asunnot on tosi kuumia. Voihan se olla, että me maksetaan vaan ne pistorasiaviennit ja laite jää itselle kustannettavaksi. Musta on kiva, että meille tulee nyt pistorasiat parvekkeelle. Voin laittaa kivat pimeän ajan valot sinne.

- Mä kyllä arvaan, että heti joku alkaa grillata parvekkeella ja kaikki hajut leviää muihin asuntoihin. Ja siitä ilmalämpöpumpusta tulee kuitenkin ääntä.

- Mun pomo selvitteli niiden taloyhtiössä asiaa. Se sanoi, että testien mukaan laitteet on nykyään niin hyviä, ettei niistä tule meteliä tai tärinää.

- Ihan varmasti tulee. Kyllä mä tiedän mikä hurina niistä kuuluu. Muutenkin yläkerrasta kuuluu kaikki äänet. En voi enää tuulettaa, kun aina kuuluu jotain. Kuinka niillä voi olla noin pienessä asunnossa kolme koiraa ja neljä ihmistä. Mä herään aina viikonloppuna siihen, kun joku heittää tavaroita lattialle. Ihan hirveää meteliä. Mä olen aina tarvinnut paljon unta ja nyt se on mahdotonta. Mahdotonta! Olen sanonut niille monta kertaa asiasta, mutta mitä ne ajattelee. Ihan vaan itseään. Ei yhtään ajatella toisia.

- Puhutaanko tauolla. Ne valitsee uudet jäsenet.

- Noista ei kyllä olekaan mitään hyötyä. Ihan kamalan kallis tuli siitä ikkunaremontista, sen jälkeen parvekeremontti ja nyt vielä tämä.

- Kuunnellaanko?

- Ja sitten toi puheenjohtajakin. Se on aina samaa mieltä isännöitsijän kanssa. Ihme mielinkielin tyyppi. Täällä riittää kun on täyttänyt kahdeksantoista ja hengittää. Surkeaa sakkia.

- No okei sitten. Ehdotan hallituksen jäseneksi Marjatta Pulkkista!

- Mitä sä nyt mua?

- Kannatetaan
- Kannatetaan

tiistai 8. syyskuuta 2020

Mitä mies pelkää

On maanantai ja etäpariskunnan lounasaika koittaa.

Minä nostan jääkaapista miehen eilen tekemän keiton liedelle. Pistän levyn boostille, kaivan kauhan esiin ja sekoittelen keittoa. Mies ottaa lautaset esiin, laittaa lasit pöytään ja sitten se tulee viereeni ja näen kuinka se aikoo hipelöidä (ei minua) vaan levyn lämpötilaa.

- Tsot tsot, älä koske siihen. Mitä sä oikein meinaat?
- Mä laitan pienemmälle ton levyn.
- No et todellakaan laita, mä hoidan tän lämmityksen.
...
- Miten pienellä sä oikein meinasit tän lämmittää? kysyn ja katson sitä haastavasti.
- Ajattelitko saada ruuan lämpimäksi ennen kuin sulla alkaa seuraava palaveri, häh!

Mies kiemurtelee siinä tuolin vieressä

- Mutta kun Terhi silloin...
- Ei oo totta! Me ollaan oltu 30 vuotta yhdessä ja sä vieläkin muistelet, kuinka sun ex-tyttöystävä poltti kattilan pohjan pilalle.

Oikeasti mua naurattaa, mutta mä yritän pitää pokan. Mä kuulin ekan kerran exän kattilan tuhoamisista juurikin noin 30 vuotta sitten ja tasaisesti sen jälkeen ainakin muutaman vuoden välein. Ikinä en ole kattilaa tuhonnut, ihan tosi. Mutta koska tilanne on aika mehevä, niin jatkan:

- Pitäiskö mun olla mustasukkainen Terhille, kun sä jaksat sitä vieläkin muistella? Mitä ihmettä silloin oikein tapahtui? Vapauta tuskasi mies!

Selviää, että siippa joutui puunaamaan pitkään teräsvilloilla kattilaa. Ei vain yhden kerran, vaan vielä sopimusten jälkeen (meillä ei enää posoteta puuromaitoa tai marjapuuroa täydellä lämmöllä hellalla), siis tuollaisen sopimuksen jälkeen ainakin kolme (3) kertaa!

- Tai en mä ihan muista. Mutta ainakin kolme kertaa.

En voi kuin hihitellä. Miten mä saan ton miehen sisäistämään, että minä ja meidän kattilat ei aiheuteta sille painanaisunia, ei yöllä eikä päivällä. Ei olla tehty sitä näinä vuosikymmeninä ja aika satavarmasti voin luvata ettei tulevaisuudessakaan.

Vai pitäiskö oikeasti olla mustasukkainen Terhille ;-)