Olen valmis

Joskus saa päivänsä eritavalla täyteen.

Sitä kerää irtoarkit isoon kekoon kahden jättipinon viereen. Laittaa lapun tulevien postien laatikkoon: "Älä jätä tähän, kukaan ei tee papereillesi hetkeen mitään."

Sitten annetaan kevyt hipaisu näppäimistölle todeten: "Ole nyt kiltisti, kun en ole paikalla."

Otetaan suurentava peili käteen, tupsautetaan isolla puuhkalla valkoista puuteria poskille punaa peittämään. Vaihdetaan kopisevat korkokengät matalapohjaisiin. Sammutetaan pöytävalot ja laitetaan lasitalon ovi perässä kiinni.

Pikkuloma.

Tästä alkoi minun vapaani, juhannusaaton aattona, aikana joka jostain syystä saa kansan sekaisin. Yksi jos toinen ostaa kaupan tyhjäksi ruuasta ja ajelee jonossa kauas pois. Vihdoin voi laittaa saunan pesään tulet ja hengittää syvään sisään raikasta kesäkuun ilmaa.

Minä täällä kaupungissa nautin juhannusperinteetöntä vapaapäivääni. Nostan jalat ylös. Vivutan kädet minne ne ikinä haluavatkaan ja olen kuin ellun kana.

Mietin juhannustaikojani:
  varpaan kynnet maalattu -on
  musa soimassa -on
  pyöritty itsen ympäri monta kertaa -on on
  kahvin puruihin lisätty kanelia -jep
  ulkonäkö kuin noidalla -ehdottomasti
  kaukosäätimet piilotettu -ei sentään, sitä en voi tehdä miehille ;-)

Tietämättä miksi taikoja tehdään olen siis valmis. Antaa juhannuksen tulla!

Nautinnollisia pyhiä sinullekin!

Ps. Jos et vietä juhannusta(kin) katsoen jalkapalloa, niin katso vaikka tämä: Ei se mene sinne!

Kyllä lähtee

Sain kohtauksen hengaillessani kotona Thrillerin tahdissa.

Sillä totesin: Hey baby, on aika taistella mörköjä vastaan.

Pukeuduin sota-asuun

menin vessaan

nostin sen mikä irti lähti ylös, ulos ja sivuun

kastelin koko paikan

suihkutin kymppiä ylhäältä alas

ja otin as(ent)eeni käyttöön.

Tila huusi mulle ensin 

  U Can't Touch This

Tiedän, tämä ei ole kylpyhuonekuva.
Asenne on kuitenkin oikea:
Täti tappaa talossa ja puutarhassa ;-)

U bet I can, nauroin sille takaisin.

Minä liu'uin lattialla

veden ja pesuaineen sekoituksessa

kuuntelin rytmiä ja tein parit piruetit

sudin seinää, niitä pirun kaakeleita ja saumavälejä

välillä taiteilin Hammerin liikkeet lihasmuistissani.

Jossain vaiheessa teki mieli anoa armoa,
mutta päätin voittaa tiukat mutkat ja ahtaat paikat.

Ei siinä yksi tai kaksi biisiä riittänyt.
Kun kroppa alkoi väsyä, otin loppukiriksi Gangnam Stylen.
Tarkoittipa sanat mitä tahansa, niin kyllä niissä tehoja oli.

Nyt on kuulkaa tässä talossa ainakin yksi kirkas vessa =D

Sateessa

Mitä sä oikein luet?
Taloyhtiön papereita, sanoit nuolaisten sormeasi ja kääntäen sujuvasti sivua.
Kaikkea säkin tuijottelet, vaikka minä olen tässä vieressä.

Sivu kääntyi toiseen.
Minä narahdin saranoillani:
Heitä nyt jo hittoon...

  Ja niin lensi taseet ja tilintarkastajan lausunnot ilmaan ;-)

Ikävästä ihmeeseen

Kesken viikon minä aloin aamulla herättyäni toivoa ihmeitä.

Olin kuunnellut lähes pari viikkoa marmatusta
ja nyt olin venymismittarini ylärajoilla.

Ei sillä, etteikö saisi valittaa. Valittaminen on joskus hyvä asia. Silloin kun se menee oikeaan kohteeseen. Kun on asiallisesti ilmaissut toiveensa, tarpeensa ja halunsa. Ja saa minusta marmattaa väärälle kohteellekin. Joskus pieni avautuminen saa ajatuskuviot itselle selväksi ja elämässä pääsee eteenpäin. Kotimutina vasta sallittua onkin, sillä missäs muualla, kuin turvallisessa kotonaan, sitä todellakin on lupa avata sanainen arkkunsa.

Mutta juuri nyt muiden ärtymys alkoi jo vaikuttaa minuun ja sitä minä en enää halunnut.

Niinpä minä aamulla vielä unesta sekopäisenä totesin itselleni ylösnousemuksessani:

Ihmeitä! Olisko tänään hyvä päivä nähdä ihmeitä!
Mitä jos olisin tämän päivän niin, etten laisinkaan miettisi muiden mielipiteitä. Eläisin vain omaa elämääni. Rohkeutta nainen. Kyllä sinä kykenet tähän...

Niinpä sitten

• normihommien lomassa pidin tauon ja sain pari pientä keskusteluhetkeä piristämään päivääni
• ihailin jonkun työkaverin matkatuomisten kauneutta ja makua
• työpäivän jälkeen seurasin kuinka Suurkirkon edustalla neljä nuorukaista tanssi taitavasti
• iltakurssilla tajusin, että mies jakaa rakkauttaan todella paljon tekojen ja sanojen kautta
• löysin puoleen hintaan hyvän juoksutakin ja lomalaisen shortsit (joista jollakulla voi näkö mennä ;-))
• työkaverini pelasti minut aamusateelta
• loihdin yhden marmatusongelman ratkaisun (vaikkei se minulle kuulunutkaan) ja sain lähes kaikki työt tehtyä päivän aikana (=iso ihme)
• leppäkerttu kutitti niskaani ja käveli pitkät matkat sormessani
• vietin hauskaa iltapäivää ystäväni kanssa ja sain herkullista espressoa ja jälkiruokamaistiaisen Teatterissa
• kävin hihittämässä elokuvissa -The Grand Budapest Hotel
• kuuntelin sydän väpättäen kun nuorimies soitti pitkästä aikaa kitaraa
• mussutin herkullista croissanttia aamukahvin kera
• huomisen päivän lahja ja kortti löytyi tänään ensimmäisestä kaupasta (käsittämätöntä)

Raaskiiko näin kauniita kääreitä repiä suklaan tieltä =)

Ihmeitä.

Pieniä, mutta niin tarpeeseen tulevia!
Ja mikä tärkeintä, minä huomasin ne kaikki =)

Tästäkin herkistyneenä toivotan sinulle mitä parhainta viikonloppua.

Voi hyvin! ♥