Marjanpoiminta kuluttaa kaloreita enemmän kuin luulisi

Laadin pari päivää sitten listaa asioista jotka olis kiva (tai vähän pakko) hoitaa tässä lähiaikoina. Mulla ei ole tapana tehdä mitään listoja itselleni. Mutta jos muun kuin mun pitää hoitaa osa hommista, niin niitä varten listat on kivoja ;-)

Tänään sitten päätin hoitaa omaa osuuttani, eli punaviinimarjojen poiminnan. Marjathan on elämän eliksiiriä, joten läksin innolla palstalle.

Pensaan olivat huomanneet myös ampiaiset. Mikä lie niille tullut, eivät ole aikaisempina vuosina käyneet marjastamassa minun tontillani. Minä en kovin ampiaisista välitä. Astuin lapsena ampiaispesän päälle, sain otukset kimppuuni, juoksin jonkun viljapellon läpi kiljuen ja sain aikuisten kiukkuiset kommentit pellolla juoksemisesta. Eli ampiaiset on syvältä, sanoo mun historiani. Niistä tulee vain sanomista ja kivuliaat pistokset.

Mutta koska haluan marjaa talvellakin, niin mikäs siinä auttoi. Hämähäkkien ja muiden ötököiden lisäksi nyt piti vielä kerätä tuplarohkeutta. Pää kylmäksi vaan, askeleet sinne pensaan luokse ja marjat purkkiin.

Kyllä siellä uusilla palstaviljelijöillä (jotka käänsivät urakalla kuivaa maata) oli katseltavaa, kun tasaiseen tahtiin kiljahtelin ja ponkaisin metrin pensaasta taaksepäin. Vähän keräsin rohkeutta ja sukelsin taasen pensaaseen. Hiljaiseloa hetki ja sitten uusi kiljahdus ja pomppiminen taaksepäin.

Tunnin päästä olin saanut kohtuullisesti kerättyä punaviinimarjoja. Kaloreita olin kuluttanut varmaan aika tavalla ja stressin vuoksi kulutus oli varmaan triplaantunut. Poislähtiessäni uudet viljelijät tervehtivät minua, vaikka vähän virnuillen.

Ehkä huomenna saan loputkin marjat kerättyä tai sitten luovutan ne suosiolla luontokappaleiden kesänautintoon…

 http://hikipedia.info/wiki/Ampiainen