Tämä on ollut pysäyttävä viikko.Riemuitsin alkuviikosta töihin menosta ja ihmisistä ympärilläni.
Hämmennyin kesken kaiken kehoni ikävästä toimintalakosta. Kuuntelin lääkäriä ja pysyttelin kotona pari päivää. Minä hoidin itseäni ja orkideoitani. Pyyhin lehtien pintaa ja unelmoin taas kerran vapaudesta leijailla keijukaisen lailla kotona yhden pitkän ajanjakson. Saisinpa hoitaa asioita kiireettä ja nauttien. Olisinpa oikea taivaallisen upea kodin hengetär (voi-mitä-ihmettä-se-oikein-kuvittelee). Sitten kehoni yllättäen kipuili vielä enemmän, eri tavalla, ja huomasin todella nopeasti haluavani vain parantua ja päästä takaisin töihin ;-)
Vielä olen kyynelehtinyt toisen menetystä hänen kanssaan. Suru on vahva tunne, siitä ei pääse läpi läpi kuin kanssaelämällä ja luvalla antaa sen tulla, olla ja lähteä.
Ja tässä minä nyt olen
kenties tuon surun jälkeisen hiljaisuuden puhdistamana.
Olen omassa kotonani,
valkoisen peiton ympäröimänä, kipristäytyneenä sohvan nurkkaan.
Minä kuorin pirskahtelevan klementiinin.
Irroitan hiljalleen palan ja puraisen hedelmälihan sen kokonaan aistien.
Katselen hyvillä mielin nuorukaista, joka jakaa asioitaan ja hymyilee väliin.
Ja juuri nyt minusta tuntuu, että hiljaa hyvä tulee. Lumi valaisee kauniisti kaupungin. Joku on tuonut pikkulinnuille taas ruokaa. Nuorimies vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Lääkkeet ja lepo auttavat, jos vain malttaa levätä. Voin lukea väliin Elämän lempeät maut -kirjaa. Ja unelmoida, että osaisin yhtä taidokkaasti joskus laittaa ruokaa, levittää hekumallisia tuoksuja ympärilleni, oppia jotain uutta ja erilaista.
Jotta jotain uutta tapahtuisi nopeammin kuin huomaankaan, olen Onnen koukkuja kirjan luettuani pitänyt lähelläni pientä erityistä muistikirjaa. ...olen alkanut kirjailla siihen unelmiani... ja huomaan miten yllättäviä asioita sinne tuleekaan kirjoiteltua...
Senpä vuoksi toivottelen sinulle oikein hauskaa ja jännittävän mielenkiintoista viikonloppua =D
Elämänmakuinen ja ajatuksia herättävä postaus Birgitta. Toivon sinulle koko sydämestäni kivuista vapaata viikonloppua ja lempeitä tuulia alkaneena vuonna. Kirjoita paljon unelmia, erilaisia unelmia -parhaat ja sopivimmat niistä toteutuvat, varmasti. Olet sen ansainnut! <3
VastaaPoistaKiitos M =) Jotenkin minulla on sellainen tunne, että jotain uutta on tapahtumassa. Jotta siitä jostain voi nauttia paremmin, niin nyt pitää olla hissukseen ;-) Hätähousun pitää nyt vaan keskittyä viikonlopun nautintoihin ja siihen, että kroppa toipuu ja pysyy taas naisen tahdissa =)
PoistaOikein ihanaa viikonloppua sinulle ♥
Elämän lempeät maut on tehnyt mieli lukea jo kauan...Kokkaaminen on hyvin luovaa, kun siitä nauttii ja sille antautuu. Ja sitten kaikki tuoksumuistot...onko mikään muisto vahvempi kuin tuoksun.
VastaaPoistaParanemisiin kera klementiinien, unelmian ja D-vitamiinin, josta olen jankuttanut sinulle jo pari vuotta;)
Kohta paranet. Kuuntele tätä: 'Huomenna on lauantai.'
♥
Kirja on nopealukuinen, mutta jos siihen jää tunnustelemaan, niin makuhermot villiintyvät ja suorastaan rakastuu ruuanlaittoon, jos siitä muuten ei ole pitänytkään. Tämä on sinulle ehkä sellainen pieni makupala =)
PoistaOlen samaa mieltä, tuoksumuistot ovat niitä villeimpiä, jotka vievät minut yllättäen jonnekin todella kauas ja ihaniin tunnelmiin. Mannerheimintiellä on yksi rappukäytävä, jossa on sama tuoksu kuin isoäitini kivitalossa. Oih, olispa ihana päästä nuuhkimaan sitä tuoksua, sitä en ole missään muualla päässyt haistelemaan.
Olen uskonut D-vitamiiniin jo todella kauan.
Niin, eikö olekin ihanaa. Lauantai -viikon paras ensimmäinen viikonlopun päivä =)
Sinulle on jotain blogissani....
PoistaAjatuksia herättävä kirjoitus. Kiitos Sinä ihana! <3
VastaaPoistaJoskus on tarpeen pysähtyä, vaikkei tahtoisikaan. Toivon, että kipusi kaikkoavat ja pääset jalkeille ja liikkeelle.
VastaaPoistaHyvä ajatus kirjata unelmia. Itse vakaana unelmoinnin kannattajana sanon unelmiani itselleni ääneen, siten ne saavat selkeän hahmon ja niiden toteutuminen on hitusen lähempänä. Kaikki eivät toteudu, ainakaan ihan samassa muodossa kuin ajattelin, mutta hieman muuntuneinakin ne toteutuessaan antavat hyvin paljon. Ja aivan kuten kirjoitit, minäkin olen yllättynyt, mistä kaikesta unelmoinkaan.
Valoisia hyvänolon päiviä Birgitta!
Mulla on onneksi niin viisas keho, että se pysäyttää kun mieleni ei tajua ;-)
PoistaUnelmien toteutumisesta on todettu tähän tapaan, että jos niitä ajattelee mielessään, ne tapahtuvat, jos ne kirjoittaa käsin paperille, sanoo ääneen, sanoo ääneen toisille ihmisille, tekee kuviksi silmiensä eteen (aivan konkreettisesti), niin aina vaan nopeammin ne toteutuvat. Tärkeintä kuitenkin on, että huomaa edes joskus unelmoida. Meille tekee todella hyvää haaveilla ja toivoa jotain pientä, isoa, mahdollista ja jopa mahdotontakin. Kunhan vaan tunne sisällämme tulee positiiviseksi, niin elomme on parempaa =)
Upeita retkipäiviä ja unelmahetkiä sinulle ♥
Toivottavasti taas hieman parempi vointi! Piti käydä sanomani että kävin eilen leffassa katsoon Walter Mittyn salainen elämä ja jos et ole nähny käy katsoon, se on just meidän kaltaisille haaveilijoille pilvellä roikkujien leffa:)
VastaaPoistaAi kun kiva, että laitoit leffaehdotuksen. Olen nähnyt leffasta vain sen julistekuvan, en traileria laisinkaan. No en taida katsoa traileria vieläkään, vaan lähden suoraan penkille haaveilemaan =) Kiitos Henrietta ♥
Poista