Olin kuunnellut lähes pari viikkoa marmatustaja nyt olin venymismittarini ylärajoilla.
Ei sillä, etteikö saisi valittaa. Valittaminen on joskus hyvä asia. Silloin kun se menee oikeaan kohteeseen. Kun on asiallisesti ilmaissut toiveensa, tarpeensa ja halunsa. Ja saa minusta marmattaa väärälle kohteellekin. Joskus pieni avautuminen saa ajatuskuviot itselle selväksi ja elämässä pääsee eteenpäin. Kotimutina vasta sallittua onkin, sillä missäs muualla, kuin turvallisessa kotonaan, sitä todellakin on lupa avata sanainen arkkunsa.
Mutta juuri nyt muiden ärtymys alkoi jo vaikuttaa minuun ja sitä minä en enää halunnut.
Niinpä minä aamulla vielä unesta sekopäisenä totesin itselleni ylösnousemuksessani:
Ihmeitä! Olisko tänään hyvä päivä nähdä ihmeitä!
Mitä jos olisin tämän päivän niin, etten laisinkaan miettisi muiden mielipiteitä. Eläisin vain omaa elämääni. Rohkeutta nainen. Kyllä sinä kykenet tähän...
Niinpä sitten
- normihommien lomassa pidin tauon ja sain pari pientä keskusteluhetkeä piristämään päivääni
- ihailin jonkun työkaverin matkatuomisten kauneutta ja makua
- työpäivän jälkeen seurasin kuinka Suurkirkon edustalla neljä nuorukaista tanssi taitavasti
- iltakurssilla tajusin, että mies jakaa rakkauttaan todella paljon tekojen ja sanojen kautta
- löysin puoleen hintaan hyvän juoksutakin ja lomalaisen shortsit (joista jollakulla voi näkö mennä ;-))
- työkaverini pelasti minut aamusateelta
- loihdin yhden marmatusongelman ratkaisun (vaikkei se minulle kuulunutkaan) ja sain lähes kaikki työt tehtyä päivän aikana (=iso ihme)
- leppäkerttu kutitti niskaani ja käveli pitkät matkat sormessani
- vietin hauskaa iltapäivää ystäväni kanssa ja sain herkullista espressoa ja jälkiruokamaistiaisen Teatterissa
- kävin hihittämässä elokuvissa -The Grand Budapest Hotel
- kuuntelin sydän väpättäen kun nuorimies soitti pitkästä aikaa kitaraa
- mussutin herkullista croissanttia aamukahvin kera
- huomisen päivän lahja ja kortti löytyi tänään ensimmäisestä kaupasta (käsittämätöntä)
 |
| Raaskiiko näin kauniita kääreitä repiä suklaan tieltä =) |
Ihmeitä.
Pieniä, mutta niin tarpeeseen tulevia!
Ja mikä tärkeintä, minä huomasin ne kaikki =)
Tästäkin herkistyneenä toivotan sinulle mitä parhainta viikonloppua.
Voi hyvin! ♥
Minä en helposti kestä kestovalittajaa. Lähelläni on eräs sellainen, ei Lumimies!, joka soittelee ja aina valittaa jotain. Viimeksi kysyin tosi lakonilsella äänellä , että 'mitä kurjaa nyt taas?' Pelkkää turhasta valittamista tai itseaiheutettua, joilla voi sitten yksinkeraisilta kerätä säälipisteitä ja huomiota. Miten Rendell sanoikaan yhdessä kirjassaan:"Varjele meitä 'heikoilta', sillä he perivät kaiken mitä ei ole naulattu kiinni."
VastaaPoistaMikä oikeasti kirkaistaisi kaiken sen hyvän, mikä meillä on? Mikä saisi kaiken sen kohdenvalaistuksi?
Ihanaa viikonloppua sinulle!
♥
Olet niin oikeassa, pitäisi saada kohdevalaistus jokaisen sisäiseen hyvään. Mentäisiin kohti ratkaisua, sen sijaan, että tuijotettaisiin siihen syvään ongelmareikään.
PoistaIkäviä päiviä sattuu jokaiselle, mutta niistäkin olisi hyvä päästää irti.
Se on kulta nyt lauantai =) Hhhhmmmmmmm
Osin tuttua tuo, joskus marmatusta kuulee paljon ympäriltään ja itsekin huomaa marmattavansa! Ympäristön tunnetilat tarttuvat herkästi ja voi olla vaikeaa olla menemättä niihin mukaan ja itsekin voi tartuttaa negatiivisia ajatuksenpoikasia muihin. Tätä olen saanut opiskella viime aikoina kovasti. Nyt olen tietoisesti yrittänyt olla lausumatta kaikkia negatiivisia ajatuksiani ääneen ja pyrkinyt jopa näkemään asiaa laajemmasta näkökulmasta kuin vain siitä ensimmäisestä, mikä mieleeni on noussut. Ja kas kummaa, sillä on merkitystä omaan itseen ja toisiin ympärilläni. Mutta kuten kirjoitit, joskus on valitettava ja asioista pääsee siten irti ja eteenpäin.
VastaaPoistaOn kuitenkin ilahduttavaa huomata itsestään, että pienellä näkökulman laajennuksella ja ajatussuodattimella voi vaikuttaa. Niin yleiseen tunnelmaan kuin ihan hyvinvointiinkin asti.
Niin se vain elämä tuo tielle asioita, joita on hyvä pohdiskella ja opetella. Ettei pääse tylsäksi ja tasaiseksi tämä elo käymään......=)
Kesäisen kaunista viikonlopun jatkoa Birgitta!
Hyvä hyvä kuvastimen nainen! Olen lukenut miten helposti ikävät asiat tarttuvat toisiin (ja tietysti huomannut käytännössäkin). Ne tarttuvat toisiin todella nopeaan, jopa nopeammin kuin hyvät puheet ja tarinat. Hämmästyttävää.
PoistaPidin joskus kuukauden päivät "en valita" asiasta muistuttavaa nauhaa ranteessani. Kummasti sitä oppi kuukauden aikana miettimään mitä suustansa päästelee. Opin todella nopeaan huomaamaan millaisia kuvioita päässäni kehitän ja varsinkin kuuntelemaan ovatko ne sellaisia ajatuksia, joita haluan kuunnella. Tällainen kokeilu oli hyvä testi siihen, että mietin ratkaisuja sen sijaan, että olisin vain valittanut ongelmasta.
Eihän tässä tosiaankaan käy elämä tylsäksi... aina on jotain mitä opetella.
Nyt on upea kesäsää. Lähdetään ulos nauttimaan siitä =)
Pitkään valittavia on aika vaikeaa kestää,ainakin useimmin. Kestomarmattajia yritän hieman vältelläkin.
VastaaPoistaMutta sinähän löysit ihania iloin aiheita kuitenkin:)
Mukavaa viikonloppua Birgitta!
Jos ei näe pieniäkään hyviä asioita ympärillään, niin silloin putoaa jonnekin kauas... En enää halua sinne, siellä on minulle ainakin liian rankkaa.
PoistaOlin jokin aika sitten paikassa, jossa mietin vain tuota "ihmeet" sanaa ja tajusin, että pieniä ihmeitä on joka hetki ympärillä. Kenties näinä aamuina olen alitajuntaisesti herännyt tuohon sanaan =)
Kiitos toivotuksista, iloitaan molemmat tästä upeasta kesästä!
Juuri näin. Ihminen näkee ja kokee sen mitä haluaa ja nostan lakkia sulle koska sä käänsit pas*** voitoksesi. Mieletön nainen, ei voi muuta sanoa..
VastaaPoistaKiitokset Paimen =) Jos on pitänyt omaa nenäänsä tarpeeksi pitkään omassa liemessään, niin siitä voi saada tarpeekseen ;-) Kotijoukot on muuten kovilla, jos otan tartunnan itseeni...
PoistaKiva blogi, hyvä ja tarpeellinen aihe tässä postauksessa! Keinahtelevaa kesäkuuta :)
VastaaPoistaTuuli
www.tuokiotuulessa.wordpress.com
Vau Tuuli, ihana blogi sinullakin. Kiva kun kävit piipahtamassa täällä, tervetuloa toistekin =)
Poista