Maasta se pienikin ponnistaa

Onnellinen?

Olinko? No olin kyllä, mutta   

(pssst. tiedätkö aina kun joku sanoo "mutta" se tarkoittaa, että sanojalla on jonkinlainen sisäinen vastustus) 

... mutta minulla on kesästä asti ollut mielessäni työ, jonka haluaisin tehdä. En ole löytänyt tekemiseen sopivaa aikaa taikka jaksamista, joten nyt päätin ottaa muttaa korvista kiinni.

Anoin töistä pätkän vapaata. Palkatonta kylläkin. Tänään on ensimmäinen vapaapäivä takanapäin ja olen innoissani siitä, että olen vihdoin voinut keskittyä itselle mielekkääseen tekemiseen.

Kolme päivää vielä jäljellä. Mitä kaikkea kivaa ja hyvää siihen mahtaakaan mahtua =)

Ihmiset tarvitsevat hyvin erilaisia asioita ollakseen onnellisia, joten kaikille riitää aineksia.  Joskus onnellisuus on kiinni vain siitä, että huomaa mitä ympärillä on. Toisinaan onnellisempi olo on vain pienen askeleen päässä. Ja pienestä on aina helpompi ponnistaa eteenpäin ;-)

Ihan näin marraskuussakin =)