perjantai 26. kesäkuuta 2020

Sitä mieli tekee mitä ei saa

- Sitten viikkoon et saa syödä hedelmiä, marjoja, vihanneksia tai siemeniä.
- Niin, että mitä! En saa syödä?
- Ei mitään siemeniä, eikä hedelmiä, marjoja tai vihanneksia, joissa on siemeniä.

Menen aika mykäksi, mutta uskon kun kerran käsketään. Niinpä olen edesmenneen viikon ollut kuin orpo urpo. Tuntuu, että palaan jonnekin hamaan maailmaan etsiessäni höttöleipää. Tai laitan tomaatin sivuun ja kurkusta kaivan sen mehukkaimman keskiosan pois. Ei kiiwiä, mutta päärynää keskikohtaa kiertäen. Ja mä haluan kaikkea mitä en saa.

Mitä lähemmäs tähystyspäivä tulee sitä enemmän kieltoja ilmaantuu: Ei kovin kuitupitoista. Nyt vain kevyttä. Tästä lähtien ei kiinteää ollenkaan, ja lopulta jugurttikin on pannassa.

Vain yksi innostava ajatus ilmaantuu mieleen: Jos tämä toimii, niin voisin repäistä jatkoksi nestepaaston. Eipähän olisi mitään kuona-aineita kehossa jäljellä.

Sitten... On aika juoda litra purista-kaikki-ainekset-sisuksistasi-ulos -lientä. Nieleskelen. Ensituntuma on aika ok, mutta kun olen vetäissyt ensimmäisen lasin kitaani, ja tiedän niitä olevan vielä neljä jäljellä, alan kutistua henkisesti.

Tiedät mitä sen litran juomisen jälkeen tapahtuu. Ei puhuta siitä. Sen lisäksi minä ohjeen mukaan kiskon lisää nestettä: 2 lasia mansikkamehua, 1 mukin lihalientä, 3 mukia lakritsiteetä ja 3 mukia kamomillateetä. Lopulta huomaan valuneeni sohvalta puoliksi lattialle (?matkalla vessaan?) ja olen varma, että jos hengitän syvään sisään, niin maailma räjähtää...

Tulee yö ja aamu saa. Kello viideltä nousen juomaan taas litran juo-tai-itket-ja-juot-sitruuna-ällö-ällö-ällö-juomaa. Puolen tunnin jälkeen kyyneleet (vai juoma) kostuttavat silmiäni, mutta se mömmö on vedetty sisuksiin. Ja ihan kuin ei olisi muutakaan tekemistä, kiskaisen litran teetä kaupanpäälle.

Luojan kiitos, että mies lupaa viedä minut lääkärille. En tiedä kuinka muuten selviäisin liikkeelle. Yhtä onnellinen olen, kun hän hakee minut pois. Mies katsoo mua kuljettajan paikalla ja kallistaa päätään kun nousen kyytiin.
- Otitko sä esilääkitystä?
- No en tosiaankaan, vastaan.
- Mä luulin, että otit, kun sain tän sun viestin: "Mä oon yäsdäuökona ennen tisteystä"

Tuijotan viestiä ja ähkin että tuohan on ihan selvästi: mä oon tässä ulkona ennen risteystä

Mies päättää viedä mut ensin syömään ja sitten kotiin. Ja sitten mä päätän, etten mä mitään nestepaastoa aloita. Tässä oli täystyhjennystä ihan tarpeeksi seuraavien vuosienkin edestä ;-)

No, nyt olen palannut sallittuihin aineksiin. Olen syönyt siemenellisen tomaatin (ostin 10 jättimäistä sellaista, maksoivat yhteensä 1,01e) ja heti päälle ison palan kurkkua siemenineen. Ja huomenna suuntaan mansikkamaalle haalimaan järjettömän määrän siemenellisiä mansikoita ja pistän niitä suuhuni niin paljon, että alkaa naurattaa!

14 kommenttia:

  1. Kun ei saa niin tekee niin mieli...Toivottavasti vointi nyt hyvä Birgitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on kumma, että kielletty hedelmä houkuttaa aina eniten. Onneksi tämä kielto ei kestänyt loppuikää :D

      Poista
  2. Voi kaamea, mikä kokemus, mutta nautihan nyt kaikista mahdollisista herkuista, siemenillä tai ilman! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tänään onkin ollut mukava päivä, kun heti aamusta sain sekä vihanneksia että marjoja ihan riittämiin :) Mansikkamaalla oli ruuhkaa! Sellaista en olekaan aiemmin kokenut.

      Poista
  3. Tuo on niin totta, että jos jokin on kiellettyä, niin sitten sitä tekee kahta kovemmin mieli :)
    Mukavaa viikonloppua sinulle, siemenillä tai ilman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin. En tiedä toimiiko kielto silloin, jos kyseessä on sellainen asia, josta ei ole kiinnostunut. Oikein mukavaa viikonloppua sinullekin :)

      Poista
  4. En tiennytkään, että esilääkitystäkin voi saada! Tuttu kokemus, se on melkoista menoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sellaisen olis saanut erikoishintaan, mutta ajattelin, että jos hammaslääkärin kestää ilman puudutusta, niin kai yhden tähystyksenkin. Olin jotenkin lenkeillä, eli aikamoista taiteilua oli saada putket perille asti. Ja vaikka se tekikin kipiää, niin ehkä kuitenkin pahin arpi tuli siitä juomasta, jäk ;-)

      Poista
  5. Toi ON kamalaa. Onneksi se on nyt ohi ja sä saat niin paljon siementä, kuin haluat :-D
    Ihanaa mansikka-tomaatti-kiivi-chia-kesää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.
      Mut nyt on syöty mansikkaa oikein olan takaa ja ens viikolla menen keräämään lisää. Ihanaa kesänjatkoa sinullekin <3

      Poista
  6. Voin niiiiin samaistua tekstiisi omakohtaisella kokemuksella - kuvauksesi riipi ja nauratti yhtaikaa. Vaan niin vain näistäkin koettelemuksista selviää! Ja oi autuutta, kun tutkimuksen selätettyä saakin taas nauttia marjoista. Toivottavasti tutkimustulokset ovat valoisia.
    Oikein ihanaa kesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannah kommentista.
      Kyllä, elo juurikin riipii ja naurattaa samalla kertaa :D Jokaisesta tilanteesta selviää jollain lailla, yleensä paljon vähemmillä vammoilla kuin mitä mielessäni usein ajattelen.
      Oikein ihanaa kesää sinullekin :)

      Poista