keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Ilo irti pienestä

Pimeää.

Muutamana aamuna töihin lähtiessä olen metsän läpi oikaistessani ihmetellyt mikä on mutaa, mikä juurakkoa ja mikä kiveä. Luistaa, liukuu ja tökkii... korkokengät taitaakin kuulua asfaltille eikä oikopoluille, ainakin näin säkkipimeän aikaan. Toissailtana heiluin toisen metsikön läpi ja tuskin näin eteeni. Silloin lenkkarit jalassa eteneminen oli sentään helpompaa.

Kovin ratkaisevasti pimeys ei vielä vaikuta elämään, mutta kuitenkin olen ajatellut ottaa varavermeet käyttöön. Musiikkia, uusia levyjä, sellaisia piristäviä. Iltojani ja muita pimeän hetkiäni keventävät nyt mm. Jo Stance sekä Lemonator. Jo Stance (Johanna Försti) oli aivan uusi tuttavuus minulle. Tässä teille maistiaisia häneltä Hey Girl!

Levyn käsiini saadessani ilo oli katossa. CD-levy oli niin kaunis ja suloinen. Katsokaapas mikä helmi sieltä kannen alta paljastui. Suloinen baby, pikku vinyylivauva digitaalisessa muodossa =)


Edellinen hankintani oli myös yllätys. Olin levyosastolla ihan muuten vaan ja utelin myyjältä ”mikä levy sulla nyt soi”. Myyjä kävi ystävällisesti hakemassa näytille levyn ja kertoi siitä muutamalla lauseella. Fiilistellen sitten ostin levyn ja kotona googlatessa näin laulajan ranskan ykkösnaisena. Siis että ei tule tuo media aina mun luo – vai miten se nyt menee? Kun suuren maailman asiat ei kiinnosta, niin sitten ne ei kiinnosta.

Pidän todella paljon Carla Brunin levystä, se on kaunista ranskalaista tunnelmointia. Välillä pienimuotoista ja herkkää...

Siis pressan vaimo. Joo, se sama nainen, jota Woody Allen on kaipaillut elokuvaansa näyttelemään. Heh heh… ei sitä aina tiedä mitä elämä tuo tullessaan… lauluntekoa, muotia, puolisoksi pressan ja kenties vielä elokuvan tekoa. Ei se taida kirkasvalolamppua tarvita ;-)

3 kommenttia:

  1. ... juu, musa piristää. Ja kynttilöitä, kynttilöitä. Siinä minun aseet syksyn harmautta vastaan. Ei anneta sille periksi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä. Olinkin jo kuunnellut Patricia Kaasin tuotannon hiukan "puhki" ;)

    VastaaPoista
  3. Marjo; naapuritalon asukas laittoi toissailtana jouluvalot parvekkeenkaiteelle. Katselin niitä iloisena, sillä vaikka jouluun on vielä aikaa, niin lisävalo tähän marraskuuhun ei ole yhtään pahitteeksi. Sulla taitaa levyt soida yhtä tiuhaan kuin mulla, ainakin sanoituksia tulee blogiin usein =)

    Jukka; itsekin välillä kuuntelen todella pitkään ja puhki joitain artisteja, sen vuoksi uudet artistit on ihanaa virkistystä. Onneksi hyvät bändit ja artistit kestää uudelleen soittoja aina vaan =)

    VastaaPoista