Löytöretkellä

Se tuli ja se meni
viime talvi
kevät, kesä ja syksykin
vieläpä tuli tuo joulu
kaikki se härdelli ja rauhakin
ja nyt vuoden viimeinen kuukausikin vetelee viimeisiä päiviään.

Mitä jäi käteen?
Jäikö mitään?

Minulle tämä vuosi jää mieleen upeasta alkuvuoden talvesta. Ihanista lumikinoksista ja paukkuvista pakkasista.

Kevään raikkaat ja kauniit pienet kävelyretket meren rannalle ja jäillekin. Lopulta lumen sulaminen nopeaan, krysanteemien ja narsissien puskeminen maan pinnalle. Miten ihmeellinen keväinen luonto onkaan...

Kesän upeat aurinkoiset päivät, heinän tuoksu, pääskysen liverrys, pellon läpi kävelyt rantaan ja levollinen olo. Saunominen, uiminen, hiekkaan varpaiden upottaminen.

Syksyn matka Rouva O:n kanssa oli kuin olisin matkannut kauas menneeseen elämään... unenomaisen mahtavaa. Mutta muuten syksy on ollut hieman surullinen ja alkutalvi töiden osalta kiireinen, jopa tuskastuttava. Mattikin on käynyt kukkarollani... lienee käynyt vähän useammankin luona näinä aikoina. Ja ehkäpä juuri tämän syksyn vuoksi odotan nyt innolla uutta vuotta.

Minä taidan vähän karsia tästä olemassa olevasta. Oletan jättäväni hiukan murheita hartioiltani, myyn ja annan eteenpäin minulle tarpeettomia tavaroita, rästityöt koetan tehdä aikaisemmin pois ja turhat asiat yritän ohittaa kuin-tuosta-vaan.

Luulenpa, että annan paljon enemmän halauksia ensivuonna. Koetan olla ymmärtäväisempi useammin. Huomaan kaipaavani sieluni laulua, joten ehkä kuulen sitä enemmän kuin koskaan ennen ja toivottavasti olen rakastavampi ja vielä vaan rakastavampi.

Kiitos siis vuosi viimeisestä! Hienoa, että olit elämässäni mukana, mutta mielelläni hyvästitkin sinulle jätän.

Ja skool Sinulle ystäväiseni! Olkoon loppuvuotesi hyvä ja uusi tuleva vuotesi parasta mahdollista!

♥ ♥ ♥