lauantai 13. helmikuuta 2016
viikon top 5
Matalapaineisen alkuvuoden jälkeen tämä viikko näyttää jo piirun verran eteenpäin menevältä.
Kevyet viikon top vitoset siis tässä:
1. paremmat yöunet
palasin ruotuun ja olen ottanut taas kiitollisuuden päiväkirjan jokailtaiseen käyttöön. Luulenpa, että juuri näiden hyvien asioiden muistamisella olen saanut nukuttua yöni paljon paremmin kuin menneinä viikkoina.
2. edelleen ilman karkkia
reilut kolme viikkoa on vierähtänyt ilman karamellin napostelua. Tällä viikolla vain kerran tunsin himoa viedä miehen salmiakki-lakritsa-palleron. Mies kun istui kyljessä kiinni ja mutusteli herkkuja, niin tilannetta ei kertakaikkiaan voinut olla huomaamatta. Minä nielasin viisi kertaa tyhjää ja sitten unohdin koko asian... melkein ;-). Oikeastaan karkitta oleminen on mennyt todella helposti.
3. david bowien blackstar saapui kotiin
sain vihdoin eilen noutaa tilaamani vinyylin ja vaikka olenkin kuunnellut levyä jo digitaalisena, niin kyllä tämä pehmeä sointi, joka neulan kautta väreilee, on mitä kauneinta musiikkia sielulleni...
Good bye my love
4. elämä pelissä naurut
olen aina kiinnostunut ohjelmista, joissa yritetään tehdä ihmisten elämästä helpompaa ja ymmärrettävämpää. Nyt katselimme Elämä pelissä ohjelman jaksoa, joka sai hihittelemään, sillä niin paljon omia tapoja tupsahti ohjelmasta, kuten vaikka tämä:
lähden sun kanssa merelle pienessä kanootissa ja kesken melomisen mä huudan paniikissa, että "viet mut takas rantaan nyt heti" ;-)
Keskustelun merkitys korostui ohjelmassa, kun rakkauden kipinää etsimässä oleva pariskunta ei vielä parinkymmenen vuoden jälkeen tiennyt, mitkä ovat ne paikat, joihin koskemisesta toinen pitää. Ottakaa nyt hyvät ihmiset opiksi, jottei tarvitse kovin pitkään elää epäselvyydessä. Tämä on niitä asioita, jotka kannattaa opetella itsestä ja sitten kertoa ja näyttää kumppanillekin. Eihän siitä muuten mitään tule ;-)
5. tanskalainen tyttö
pari kuukautta sitten näin suuren julisteen elokuvateatterin kupeessa. Tunnistin siitä Eddie Redmaynen ja tiesin samantien, että tuon elokuvan haluan nähdä. Ilman mitään muuta tietoa, minä tänään istahdin punaiselle tuolille ja kävin 1920 -luvun taiteilijapiireissä. Ehkä oli hyvä, etten tiennyt mitään Lili Elben ja Gerda Wegenerin elämään pohjautuvasta tarinasta. Minulle elokuva avautui upeasti lavastettuna ja hyvin näyteltynä tarinana. Kaunista.
Tässä pieni traileri, joka ei paljasta liikaa, jos tarina ei ole ennestään tuttu.
* * *
Tästä on hyvä jatkaa. Oikein mukavaa viikonloppua sinulle =)
Tunnisteet:
Elokuvat,
Musiikki,
Pieniä hetkiä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä lista ja respektit kohta 2:sesta!
VastaaPoistaVaatii mieletöntä luonteen lujuutta moinen ja häpeäkseni tunnustan että tätäkin kirjoitan suu täynnä liitulakua :D
Ei voi mitään....ne on niin hyviä :P
Hehee, kiitos vaan liitulakun pureskelija. Melkein kuola alkoi valumaan. Salmiakki ja lakritsa onkin juuri mun herkkua.
PoistaSulle nuo karkit ei taida tuoda edes lisäkiloja, joten anna mennä vaan =)
Matalapainetta on ollut täälläkin, hienoa että sä olet päässyt siitä eroon. Karkkilakko on kova sana....:)
VastaaPoistaMun on tullut herkuteltua viime aikoina liikaa, täytyy päästä normaaliin päiväjärjestykseen ja pian. Eihän siitä tule mitään, että alvariinsa herkuttelee...:)
Kevättä kohti mennään Birgitta, iloa ja valoa helmikuuhusi!
No yritystä eroon pääsemisestä on ainakin ;-)
PoistaAlkuvuosi on muutenkin vähän sellaista herkutteluaikaa, on runebergit, laskiaiset ja ystävänpäivät ja sitä ennen se joulu ja uusivuosi. Ei ihme, että jää välillä herkuttelut päälle.
Nyt huomaa jo kevään merkit ilmassa. Linnut suorastaan huutaa ja aamuisin on jo valoisanpaa. Nautitaan tästä =)
Tää oli ihana <3
VastaaPoistaNiin olet sinäkin <3
Poista