vaikka ei siitä ole montaa päivää kun se viimeksi kaivettiin esiin.
Olisin yhtä hautautunut sohvalla valkoiseen nenäliinavuoreen, jollen olisi keksinyt, että jaksan olla ylhäällä niin kauan, että ennätän kävellä vessaan, niistää vessapaperiin ja vetää sen samantien viemäriin.
Olen miettinyt miten kummaa on, että levolla tautia hoitaessaan voi saada jälkitaudin. Mutta sellaista se kai on nykyään. Sekin on omituista, ettei yöllä saa kivulta nukuttua, mutta päiväaikaan sohvalla huomaa silmien lupsahtavan kiinni hetki toisensa jälkeen.
Ja näillä vähillä aivonystyröilläni olen pyöritellyt sellaistakin ajatusta, että tulenko huonovointiseksi antibiootista vain sen vuoksi, etten voittanut eilen grand slam peliä lääkäriä vastaan. Vaikka tiedän, että mieli on vahva, niin miksen ymmärrä, ettei se kanssa kannata leikkiä kun muutenkin on hutera olo ;-)
Sitä samaa taisi miettiä kanssaeläjäni, sillä aamulla keittiössä minua
odotti vatsansuojalääkitys á la puoliso.
Tulin tästä värikylläisestä asetelmasta niin iloiseksi, että söin heti ensimmäiseksi tuon porkkanan. Mutta täytyy sanoa, että lautasen näkeminen on ollut tähän asti mukavin hetki tänään...
Tänään pitäisi tulla siipan työkaveri hakemaan meiltä yhtä kaappia. En tiedä minne menisin piiloon siksi aikaa. En mahdu sängyn alle ja kylppärikin on huono paikka, jos sen kaverin tulee kesken kaiken vessahätä.
Onneksi mulla ei ole normaalisti näin omituisia ongelmia ;-)
Paranemisia ja lisää oranssia voimaväriä!
VastaaPoistaKiitos Susu, nyt menee porkkanaa enemmän kuin aikoihin. Vaikkei se maistuisikaan miltään, niin sen rouskuttelusta tulee ainakin kiva fiilis :)
Poistaparanemista!
VastaaPoistaKiitos Marika :)
PoistaVessaan vaan :) Pikaista paranemista ja paljon oransseja porkkanoita!
VastaaPoistaHeh heh, melkein tein noin. Pesin naaman ja laitoin vähän puuteria ja haahuilin omituisesti ympäri huoneistoa :)
PoistaPorkkanasta tulee kyllä aika hyvät fiilikset.
Kuulostaapa kurjalta... :( Ei voi muuta kuin toivottaa sinulle paranemista ja voimien palautumista pikimiten!
VastaaPoistaJoo, onhan nää taudit ikäviä, mutta pieniä murheita kuitenkin loppupeleissä. Kaikki hyvät ideat liikunnasta on taas aloitettava alusta parin viikon kuluttua. Siihen asti hiljaiseloa ja lepoa :)
PoistaParempaa jatkoa sinulle, Birgitta!
VastaaPoistaAjattelin otsikoista, että olisit pukeutunut oranssiin. Ehkä se auttaisi myös, kokelilin väriterapiaa viime viikolla.
Mä eilen guuglailin, että mitä oranssi väri tarkoittaa, kun se ihan häikäisi keittiön pöydällä. Toivottavasti sä postaat minkälaista väriterapiassa oli, jotta saan tietää asiasta enemmän.
PoistaMulla ei ole yhtään oranssia vaatetta, mutta luulen, että sellaiseen kietoutuneena olisi paljon mahtavammat värinät kuin mitä nyt on :)
Mun väriterapiani on siis sitä, että pukeudun värikkäästi, viime viikolla siis oranssi-violettiin (!) (hullu nainen!).
PoistaTällä viikolla onkin sitten menty mustassa ja hopeisessa mekossa, rajansa kaikella ;-)
Oranssi-violetti kuulostaa aivan mahtavalta yhdistelmältä. Olet ollut varmasti todella vetävännäköinen :D.
PoistaMä olen ollut vain mustassa ja harmaassa - se on kyllä synkannut hyvin mun silmänalusiin ja ihonväriin. Lähden heti vaihtamaan jotain muuta väriä päälle ;-)
Se tunika löytyy, jos oikein tarkkaan tihrustaa, tämän postauksen ekasta kuvasta ala-oikealta http://marjaananmaja.blogspot.com/2014/02/ei-mitaan-paallepantavaa.html
Poista- toki koko kaappi on sitä väriterapiaa ;-)
Sulla on terapiahetki aina kun katsot vaatekaappiin. Aivan mahtavat värit ja kuosit!!
Poista