Orkidea on alkanut taas kukkia. Tästä ihmeestä havahtuneena päätin satsata muihinkin kasveihin ja ostin kaksi kasvilamppua. Sellaiset säädettävät teleskooppitikut, joiden päässä on valkoinen kartiolakki. Sen alta valo loistaa kauniisti. Jotain hehkeäähän täytyy kehitellä, kun pimeys valtaa alan ja vampyyrit iskevät.
Iltalukemisena nimittäin istahdan terapeutin huoneen nurkkaan ja seuraan kuinka hänen nykyaikaisella vastaanotollaan käyvät vanhat ystäväni Tri Jekyll, Frankenstein, vampyyri Carmilla ja Dorian Gray. Liekö joku heistä listinyt terapeutin? Tai mahtavatko tulla yhtään paremmiksi versioiksi itsestään?
Kenties hekumoin noiden ongelmista, jottei tarvitse tuijottaa omiin. Tai ehkä vain kaipaan jotain raikasta tuulahdusta tähän tunkkaiseen koronavuoteen.
Tunnen nimittäin, että pimeys on iskenyt suoneen, kupannut minut lähes verettömäksi.
Veren voi tietysti pistää virtaamaan juutuubaamalla 1920 ja 1930 -lukujen halloween-kappaleita. Noita puhaltimia kuuntelemalla alkaa väkisinkin nilkan hermosto väpättää ja tuntea himoa johonkin toisenlaiseen eloon. Voisiko vampyyri Lestat tulla hakemaan tanssiin?
Totean useasti itselleni, että kyllä tämä tästä Birgitta. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Ja sitten tänään näin alla olevan tekstin ja melkein pissasin housuun ;-)
:D
VastaaPoistaaikauhhia!
onneksi ei ollut aamukahvia suussa :D!
Totta, keväällä kohti valoisaa oli vähän helpompaa. Oli selkeä sulku ja kevät sytkytteli, nyt on vähän niin ja näin.
Lohduttaudun sillä että joulu tulee joka tapauksessa jossain välissä. On jotain odotettavaa ja ajateltavaa.
Mä ajattelin aivan samaa: onneksi tulee joulu! Taidan aloittaa kaikki valmistelut jo nyt. Reseptien etsimisen ja korttien kirjoittelun ja hitaasti ja varmasti valojen levittämisen pitkin poikin taloa.
PoistaVoi Birgitta, tunnen just samoin ♥
VastaaPoistaKuten Marikakin kirjoitti, onneksi joulu tulee jossain välissä. Huomaan odottavani sitä kovasti tänä vuonna, vaikka en mikään jouluihminen olekaan - ja ehkä juuri katkaisemaan tätä kurjaa pimeeyttä, koronapelkoa ja eristystä!
En halua pelotella, mutta just tänään lekuri sanoi mulle, että tällä tavalla mennään aika varmasti ensi kesään asti. Eli kaikki uudet keinot on nyt otettava käyttöön, jotta mieli pysyy kirkkaana. Joulun tulosta ja siihen valmistautumisesta saadaan varmaan muuta ajateltavaa. Tässä on aikaa askarrella ja maistella uusia reseptejä monta kertaa <3
PoistaKyllähän tässä henkisesti pitkään taisteluun on varauduttava. Tänään just hoksasin, että ei ihme, jos kuopusta ahdistaa, koska onhan tää (maailman) tilanne nyt aika poikkeuksellinen ja ahdistava myös aikuisen mielestä!
PoistaJaksetaan ♥
Olet oikeassa, kun tämä tilanne painaa meitä aikuisia, niin kyllä aivan varmasti nuoriakin. Reilusti nyt aikaa ja rakkautta kuopukselle ja sinulle <3
PoistaKaamea suolistovirus! Ennen oli todellakin kaikki paremmin, vain maskeja :D
VastaaPoistaSinnitellään!
Eikö olekin. Jos tuo toteutuu ensivuonna, niin sitten ei enää naurata yhtä paljon kuin tänään ja eilen :D
Poista:-D :-D
VastaaPoistaHihii :D
PoistaAika hyvin valmistelit kauhulopun, iski kunnolla 😁
VastaaPoistaToivottavasti ei iskenyt ihan suolistoon asti :D
PoistaLukiessani kirjoituksiasi pitsini saavat rajusti kyytiä, eihän niistä ole kohta enää mitään jäljellä. No, sitten painun pitsikauppaan ja ostan lisää repeilevää pitsiä ja sinun kirjoitustesi kohdalla varaan oman pakan pitsiä käsittelyn kohteeksi.
VastaaPoistaTuo uni, voi pahus, se tosiaan sai aikaan hysteerisen kohtauksen. Mielessäni näin katuja ruuhka-aikaan, kun ihmiset vaipoissaan ja yrittävät ohitella toisiaan. Huh, toivottavasti vain painajaista...
Taidanpa minäkin tarttua johonkin veret seisauttavaan kirjaan, pimeys ja ulkona ulvova tuuli ovat siihen ihan omiaan.
Pirskatti, olen aina miettinyt sitä, minkälaiset kasvisormet ovat ihmisillä, jotka pärjäävät kukkien ja viherkasvien kanssa. Minä tapan jopa kaktukset enkä tarkoituksella. Ja sinä selviät kaikella kunnialla ja menestyksellä orkidean kanssa. Pitsini muuttui vihreäksi...:)
Jos tuo uni toteutuu, niin sitten pitää käyttää vain hameita ja leveitä A-mallin takkeja, joiden alle voi sujauttaa paritkin vaipat päällekäin pahan tilanteen varalta ;-)
PoistaKyllä nyt on juuri sopiva aika lukea jotain hyytävää, ehkä jotain joka alkaa sanoilla: oli synkkä ja myrskyinen yö...
Ainoa mikä kasvaa mulla ilman että teen mitään on nuo orkideat. Kohtelen niitä sen verran rajusti, että kukkivat kuoleman pelossa tai sitten ovat muuten vain omituisia kasveja. Kastelen silloin kun muistan, eli tosi harvoin ;-). Kun jokunen vuosi sitten ostin kauniin sirolilja-aralian sille kävi tosi nopeaan ohrasesti (https://skooljakulaus.blogspot.com/2017/05/kuollut-sirolilja-aralia-ai-mika.html). Sen jälkeen ostin yhden kasvilampun ja nyt parin vuoden testauksen jälkeen kaksi uutta. Eli mun kasvisormilla ainoa ohje on, että kastele harvoin ja löydä maailman sitkeimmät kasvit. Ja myös kasvilamppu auttaa asiaan, sillä minä itse en ole tarpeeksi valovoimainen :D