Minimalismihaaste - ajattelua ja toimintaa

Ajattelin, että olisi aika tylsää ainoastaan listata asioita, joita siivoilen pois kuukauden aikana. Senpä vuoksi tässä postauksessa mietin myös miksi ihmeessä teen tätä.

Ensinnäkin haluan sanoa, etten ehdottele kenellekään minkäänlaista siivoilua, jollei se itsestä tunnu hyvältä idealta. Yleensä en itse ota keneltäkään neuvoja vastaan, joten en halua niitä itsekään kauheasti viljellä. Mutta minä kyllä haluan kokeilla erilaisia juttuja, varsinkin kun löydän idean joka resonoi sisälläni. Olen vuosikausia testaillut yhden jos toisen tyypin vinkkejä: "kun toimit näin, niin elämäsi muuttuu mahtavaksi". Mitä enemmän näitä tulee vastaan sitä vähemmän uskon minkäänlaiseen täydelliseen totuuteen. Että esimerkiksi minimalismi auttaisi elämässä tai jokin idea toimisi kaikille. Ei sellaista yhtä ideologiaa tai ideaa ole olemassa, joka pelastaisi meidät ikäviltä asioilta (minun mielestäni, joku toinen saa olla vapaasti eri mieltä). Ja vaikken usko mihinkään niin se ei estä minua innostumasta ja kokeilemasta, kuten nyt tätä kuukauden minimalistihaastetta.

Päivä 6

Kylpyhuoneen kaapista lähti kuolleita ja parhaat päivänsä nähneitä tuotteita (hygieniamuovipurnukathan voi laittaa muovikeräykseen). Mukana on deodorantti, jonka mainoksesta innostuin ylenmäärin. En tajua kuinka en muistanut kaupassa, etten tykkää hajustetuista voiteista tms. Miten ihmeessä en ajatellut asiaa? 

Käytin deodoranttia kahtena päivänä toimistolla ja tajusin ettei se toimi. Jos joskus haluan tuoksua niin käytän yhtä ja samaa parfyymia, mutta nyt nuuhkin käytävillä omituista hajua, ja se tuli minusta. Ei, minä palasin hetimmiten vanhaan hyväksi havaittuun tuoksuttomaan dödöön. Ärsyttää tällaiset aivopieruostokset. Lähes käyttämätön tuote menee roskiin.

Tällä viikolla mietin tosissani, että onkohan minulla haastekuukauden noin neljääsataa tavaraa, joista haluan luopua. Aika jännä seurata onko etukäteismietintäni oikeassa vai löytyykö kodin kätköistä paljon turhuuksia. Muistan hyvin kuinka vuonna 2015 vaatteistani jäi jäljelle vain murto-osa ja kirjoistakin lähti yli puolet kiertoon. Muutenkin koti kellareineen sai täyspuhdistuksen, joten saa nähdä miten hyvin olen noiden päivien jälkeen saanut kierrätettyä itselle tarpeettomia tavaroita.  

Päivä 7

Tussien testaus. Seitsemän sijaan kahdeksan tussia on kaput. En ole aivan varma pystyikö mangatusseihin ostamaan täytteen, mutta koska tusseja on edelleen paljon, niin päätän heittää toimimattomat pois. Kuvassa näkyy poisheitetyt reunimmaisena vasemmalla ja kaikki muut jäävät kotiin. Jotenkin tuntuu, että niitä on enemmän kuin riittävästi ;-)

Sen jälkeen kun olin ottanut tämän valokuvan löysin laatikostani vielä lisääkin tusseja. Jotenkin olivat jääneet sinne piirustusarkkien alle piiloon. Eli kyllä tätä lajia riittää tähän taloon :D

Päivä 8 ja 9

Kylppärissä uudelleen. Kaapista löytyi tyhjiä purnukoita, loppuun kulutettu puuteri, väärän värinen silmänalusvoide, työkaverilta sata vuotta sitten saatu kynsiviila, jossa palomiehen näköinen kaveri virnistelee. Hammashygieniatuotteet vaihdan tässä samalla kertaa.

Viikon kuluessa olen ollut aikataulullisesti tiukoilla. Opiskeluun olisi otettava aikaa iltaisinkin ja liikunta on jäänyt todella vähille. Aloin siis miettiä miksi ihmeessä innostuin viikko sitten tästä haasteesta. Eikö tässä olisi aivan tarpeeksi muutakin tehtävää. 

Syy johtunee viime vuodesta, jolloin olin aika syvällä ja loppuvuodesta huomasin miettiväni, että jos siivoaisin koko kotini, niin ehkä oma elämäni kirkastuisi siinä samalla. No näinhän ei ole, ei kodin siivous poista ongelmiani, asioita joiden kanssa painiskelen. Mutta oloani saattaa helpottaa tunneakselilla, kun silmissäni ei näy sellaisia rikkinäistä, tarpeettomia tai huolta vaativia tavaroita, joita en tarvitse tai halua.

Päivä 10 

Kaapista löytyi edelleen kyniä. Voi jestas miten paljon meillä onkaan kyniä! Löytyi myös kahdet ylimääräiset Fiskarsin sakset ja lintupikkujoululahjaksi saatu lintukynä. Öh, ehkä joku lapsi tykkäisi ja käyttäisi tuota mieluummin kuin minä. 

Muiden luona kyläillessäni ihailen kauniisti sisustettuja ja tavaraa täynnäkin olevia koteja, niitä jotka näyttävät pehmeiltä ja lämpöisiltä. Tällaisiin paikkoihin olisi ihana käpertyä olemaan koko talvikausi, no miksei oleskelisi pidemmänkin aikaa. Olen joskus yrittänyt loihtia sellaista itselleni, mutta tulos on ollut omituinen, koska kuitenkin haluan vapaata tilaa aivan kaikkialle.

Minusta olisi ihaninta, jos kodissani olisi avaraa, ilmavaa ja myös tyhjiä hyllyjä. Ajattele, joku tykkää tyhjistä hyllyistä :D Olisin valmis luopumaan kodissani monesta tavarasta avaruuden vuoksi. Mutta asiaa parisen kertaa kokeiltuani huomasin, että puoliso täytti yllättävän nopeasti luomani väljän tai tyhjän tilan. Tämän vuoksi en edes yritä karsia omia tavaroitani minimiin. Luulen, että alkaisin kiukutella, kun kaikkialla tuntuisi olevan vain siipan tavaroita.

Päivä 11

Hmmm. Rannekorujen vieressä on rasia kaulakoruille, ja osa pitkien korujen kaulaketjuista ovat mustunut omituisesti. Keskustelin myyjän kanssa asiasta ja hän antoi minulle puhtaat uudet ketjut. Siispä laitan kaikki löytämäni mustuneet ketjut pois. En usko, että kukaan muukaan voi käyttää niitä, joten tylsää, mutta menevät roskikseen. Metallikeräykseenkö? 

Olisi hienoa, jos joku kemiaa tunteva kertoisi mikä koruaine reagoi happeen (vai mihin?) ja mustuttaa ketjut. Korujen myyjä ei osannut avata minulle tätä mysteeriä.

Mukana on yksi sydän-riipus, jota olen kenties säästellyt koruaskartelukäyttöön. Vien kierrätykseen jos se siellä löytää uuden omistajan. 

Hopeisista ketjuista luovun myös ja kahdesta kellosta. Minulla on vielä mietinnässä mikä olisi paras paikka myydä nuo hopeaketjut ja kellot. 

Vaikka tästä aamupäivästä, jolloin minun piti tehdä kuvitustyötä meni aika tähän postaukseen, niin olen siltikin iloinen, että olen mukana haasteessa. Aihe saa kyllä ajatukseni kääntymään olohuoneeseen, josta haluaisin isot ja painavat nojatuolit pois. Ja yhden hyllykön ja matonkin. Kääk, yritän lopettaa ajattelemisen tältä päivältä ja siirtyä lounaan jälkeen siihen mihin sunnuntai oli tarkoitus käyttää.

Tähän mennessä tavaraa on lähtenyt 67 kappaletta. Kierrätykseen menevät ovat omissa kasseissaan, roskat lajiteltuna parhaimman mukaan ja nuo pari korua ja kelloa pienessä rasiassa odottamassa mihin veisin ne.