keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Mansikan makua odotellessa

Kun aamulla saavuin kaupunkiin oli jo valoisaa. Kun lähdin kotiinpäin oli vieläkin valoisampaa. Lumi, pakkanen ja aurinko, mahtava yhdistelmä. Kevät saa. Hienoa!

Otan aamuisin aurinkoannokseni purkista (enkä kerro määrästäni annoskokojen suosittelijoille). Valitsen kirkkaan paisteen puoleisen kadun aina kun se helposti käy. Mietin tulevia lomia ja sitä mikä tuo hyvän fiiliksen. Valitsen kappaleet joita korviini soitan. Lisäksi menen niiden läheisyyteen, jotka jakavat luonnostaan hyvää energiaa.

Olen saamassa taas otetta. Minä ja mun elämä. Mutta lisäksi sain eilen uuden (vanhan) harjoituksen. Vastaanottamisen harjoittamisen.

Katsokaas, olen toivonut paljon. Tervettä kehoa, rakkautta, hymyä, yhdessä oloa, sosiaalisuutta, aurinkoa, virkeää mieltä, arjen juhlaa, työniloa, naurua, kylkeen leikkimielellä tönimistä.

Ja nyt sitten otan vastaan sen mitä olen tilannut. En seiso itseni ja toiveitteni tiellä.
Nyt otetaan vastaan.

Koskapa itse saan, niin ajattelin vastapainoksi antaakin ;-)

Suosittelen tätä kaikille:

Unelmoikaa, toivokaa, miettikää mitä oikeasti haluatte. Kirjoittakaa ne ylös paperille tai tehkää aarrekartta.

Valitkaa "taajuutenne". Jos haluatte kuunnella radiosta rockia, niin valitkaa rock-kanava, groovea soitetaan groovefm:llä ja classista eri megahertsillä.

Helpoin tapa päästä omalle hyvälle taajuudelle: Nauti kaikesta siitä, mitä sinulla on jo! Sinulla on jo jotain hienoa. Terveyttä, tai ainakin jokin terve kohta kehossa. Kauneutta tai ainakin jokin kaunis kohta itsessäsi. Upea luonne tai ainakin joitain superhienoja ominaisuuksia. Materiastakin saa nauttia =)

Ja sitten kun jokin toive tulee kohdalle, niin huomaa ottaa se vastaan =) Jos ei tartu tilaisuuteen, niin se jatkaa matkaansa.



8 kommenttia:

  1. Me ollaan nyt samalla aallolla, sillä minäkin olen saamassa otetta. Enkä kerron pillerieni määristä kuin tutuille meileissä. Niin paljon aurinkoa ja D:tä ja muuta, että ei ole tosikaan. Ehkä sekin auttaa, mutta nyt on jokin muukin juttu, sillä tuntuu hyvältä, mukavasti vahvalta.

    Aina pitää tarttua tilaisuuteen! En ole ikinä jättänyt yhtäkään korttia katsomatta ja olen aina noussut kaikkiin juniin.

    Ah, kaipaan Romanovin mansikoita! Se on mun suosikkijälkkäri...

    VastaaPoista
  2. Hyvä nainen jos alat oleen taas kuosissa.
    39 päivää jäljellä kun mulla alkaa vapaus töistä ja elokuussa vasta takaisin. On niin paljon haaveita ja toiveita tuolle ajalle että luultavasti tipun alas kuin variksenpoikanen pesästä kun puoletkaan ei toteudu mutta ei se mitään töihin ei tarvii mennä:) Hollantiin varattu jo menolippu mutta ei muuta.

    VastaaPoista
  3. Onnittelen otteesta! Ja paljosta toivomisesta. Pysytään taajuudella. Ja jos alkaa särähdellä, niin etsimään kirkasta kanavaa.

    VastaaPoista
  4. Leena; hyvä ominaisuus tuo tilanteeseen tarttuminen. Aikamonelta jää nykyään tarttumatta, joko sen vuoksi ettei huomaa, uskalla tms. Täällä on ollut taas lumentuloa, puhdasta isoa lumihiutaletta =)

    Henrietta; voi miten ihanaa, että sulla on NOIN pitkä loma. Vähän olen kade, mutta ehkä otan ensi vuonna opiksi. Meinaatko matkata muuallekin kuin Hollantiin? Nyt päiviä on muuten jo pari vähemmän =)

    Ari; kiitokset. Kummaa särinää aina silloin tällöin kohisee korvissa, mutta kai se on ihan luonnollista muutoshakuisuutta =)

    VastaaPoista
  5. Upea, positiivinen postaus!

    Juuri sinulta sain ajatuksen "aarrekartan" toteutuksesta, toki olin siitä muiltakin kuullut. Toteutin sen omalla tavallani, laitoin lappusia peltirasiaan. Päätin ottaa hyvää vastaan ja katso: se toimii! Hyvää on tullut "ovista ja ikkunoista", melkein kuin pyryä tänään...

    Jokaisella elämällä on hyvä käsikirjoitus, johon me itse voimme laittaa tarvittavia lisäyksiä, näin uskon.

    Hyvää viikonloppua Birgitta! :)

    VastaaPoista
  6. Muuttolintu; tuo tekniikkasi toimii oikein hyvin. Minulla on samanlainen rasia olemassa (ja kyllä karttakin =)). Asenteesi käsikirjoitukseenkin on mainio, sitä voi itse kirjoittaa, mieluummin niin, kuin että antaa muiden sörkkiä ja tökkiä sitä. Ihanaa viikonloppua sinullekin <3

    VastaaPoista
  7. "Kymppi plus" tästä kirjoituksestasi ja etenkin jakamastasi asenteesta!

    Aarrekartasta kirjoitin itsekin joskus, kun olin asiaan tuolloin juuri perehtynyt. Varsinaista aarrekarttaa en tuolloin itselleni tehnyt, vaikka ajatus kutkuttelikin. Juuri silloin sille ei ollutkaan tilausta, koska olin varsin tyytyväinen itseeni ja elämääni. Tai sitten tein kartan alitajunnassani ja niitä hedelmiä olen ammentanut siitä lähtien.

    VastaaPoista
  8. Mirka; kiitos kauniista sanoistasi. Se mitä olen nähnyt kädentaitojasi niin taidat luoda "aarrekarttoja" aika tiheään tahtiin. Kauniita asioita, jotka saavat mielesi hyvälle tuulelle, ne vievät sinua automaattisesti sitä kohti mitä haluat (teitpä niistä varsinaista karttaa tai et). <3

    VastaaPoista