Etelän lomalla

Annoin miehelle vapauden valita kevään lomakohteen

ja hänen ohjaamanaan löysin itseni viime lauantaina Hangosta,

punaisesta tuvasta meren ääreltä.

Sunnuntaina heräsin aikaisin ja astelin keittiöön, jossa radio soitti hiljaa kaunista ja vanhaa suomalaista,

haarukka ja veitsi pöydällä muistuttivat mummolan nostalgiasta,

paahtoleivät tuoksuivat herkulliselta
ja kahvi oli vahvaa.

Olla täällä jossain

ilman aikaa, ilman vaateita.

Olla kera perheen ja itsen.

Istua keinutuolissa ja katsella pelargonioiden lomitse meren kimmeltävää pintaa. Pientä veden ympäröimää lohkaretta, johon linnut keräytyivät päivä toisensa jälkeen. Joutsenet, allit ja lokit ja muut...

Lisää paahtoleipää, kahvia ja pullaa. Vielä enemmän seurapelejä ja yhteistä hauskanpitoa. Runsaasti kaunista luontoa, tuulta, merta ja hiekkaa, taloja ja patsaita. Hangossa on muuten paljon hauskoja patsaita.

Torstaina palasin kaupunkiin ja annoin lintuihmisille tilaa.

Täällä oli vihreää, vihreämpää kuin Hangossa.

Ja minä kävelin ja ihmettelin.

Kiipesin jätemäen portaita ylös, ylös ja ylös...

Mexikolainen radiokanava soitti korviini Knock on Woodia ja minähän nakuttelin askeleitani samaan tiukkaan tahtiin. Laelle päästyäni pyörähdin ympäri ja palasin enemmän kuin puuskuttaen alas.

Keräsin kotimatkalla itselleni valkovuokkoja

ja lopulta kaiken huuhtoneena

suihkautin napaani tuoksun, lakkasin varpaani punaiseksi

katselin monta monta elokuvaa

ja kesken kaiken tunnustin olevani onnellinen.

Kipuaminen mäelle oli sen verran mielenkiintoinen kokemus, että perä kipeänä astelin perjantaina, lauantaina ja tänäänkin ne järjettömät puuportaat. Mikään ei anna niin hyvää fiilistä kuin perille pääsy
;-) ...vaikka läähättäenkin...

Ja nyt sunnuntaina,

olen lempeämpi itselleni ja maailmalle
kuin viikko sitten

olen enemmän yhtä tämän sirkutuksen ja luonnon ihmeen äärellä

olen myös kaipuusta täydempi kuin eilen.

Niinpä tänään odotan innolla miehiä kotiin.

Kenties vähän kankean näköisenä

mutta varmasti kiitollisena.

Kiitollisena olen myös teistä, sillä olen tällä kuluneella viikolla muistellut upeita valokuvianne, maiskutellut herkullisilla ruokaresepteillänne, jättänyt luovuttamatta ja muistanut omat lupaukseni itselleni, kuten olette kirjoittaneet sekä lukenut hyviä kirjoja suosittelujenne perusteella.

Vaikka olin lomani viimeiset päivät yksin, en tainnut olla yksin lainkaan.

Erittäin kaunista ja antoisaa tätä päivää ja tulevaa viikkoa sinulle =)