Niinpä perjantaina katsoin huonekaluliikkeiden nettisivut läpi. Etsin ja etsin, etsin ja etsin vielä uudelleen. Mitään kivaa ei näkynyt, mutta yksi liike oli lähistöllä ja siellä saattoi olla jotain mielenkiintoista tarjolla. Houkuttelin miehen töiden jälkeen autoajelulle ja kun löysimme oikean osoitteen, naureskelin ääneen, että eikö olisi upeaa, jos täältä nyt löytyisi meille olkkariin iloinen väripilkku ja vielä alennettuun hintaan =).
Astuimme punatiilirakennukseen sisään. Heti oven pielessä oli sohva jonka koeistuimme. Etenimme kulman taakse rauhallisin askelin ja kokeilimme seuraavaa mallia. Sitten näin kirkkaan kankaan pilkahduksen kauempaa. Jätin miehen perehtymään sohvien salaiseen maailmaan ja siirryin seuraavaan huoneeseen. Siellä tosiaankin oli punakankainen unelma, sellainen joka tuntui hengittävän kanssani samaan rytmiin. Tiesin, että tässä se oli. Meidän perheen uusi kokoontumispaikka =)
Jotta asiat menisivät helposti omalla painollaan kävin vielä kaikki sohvat läpi miehen kanssa. Hitaasti hyvä tulee, hänen egonsa nimittäin sanoo. Lopulta varasimme sohvan mallikangaspala käsissämme. Lauantaina kävimme vahvistamassa omamme ja saimme alennuksesta sohvan, joka on kotimainen, jonka kaikki kangasosat on irroitettavissa ja pestävissä ja joka on juuri sen värinen kuin olin haaveillut.
Olen vahvistanut nyt niin monta kertaa ymmärrystäni vetovoimanlaista, ettei minulla ole enää epäilyksen häivääkään asiasta. Kun haluan jotain, niin asian saaminen on helppoa kun oma fiilis on hyvä sekä keho ja mieli rentona. Myötävirtaisten tunteiden kulkeminen kehossa saa meidät jollain tapaa lähestymään sitä, mitä haluamme. Ei ole kyse siitä onko minulla rahaa tai varaa. Haluamani asia voi olla kaikkea muuta kuin materiaa ja materiaakin voi saada yllättäen vaikkapa ilmaiseksi, kun vain huomaa pitää oman tilansa avoimena ja rentona.
... Ja nyt tajuan, että tämä olikin siipan vetovoiman käyttöä. Hän haaveili silloin tällöin ääneen ja laittoi minut hoitamaan lopputyön ;-) Aika kelmi sekin :D
Mutta se Sohva.
Nyt se on meillä.
Sellainen, jossa siippa nauttii istumisesta,
missä poika mahtuu pitkittäin ja minäkin vielä siihen sekaan.
Mutta se Sohva.
Nyt se on meillä.
Sellainen, jossa siippa nauttii istumisesta,
missä poika mahtuu pitkittäin ja minäkin vielä siihen sekaan.
Onneksi löytyi hyvä sohva;D
VastaaPoistaTämä löytyi niin helposti, että ihan naurattaa. Ensimmäinen liike ja siellä ainoa laatuaan :) Täällä notkuu muuten piha/metsä ja pöytä täynnä punaherukoita, mustikoita, vadelmia ja metsämansikoita. Nam... Nyt ei kuin leipomaan ja herkuttelemaan :D
PoistaYmmärrän täysin, mistä puhut. Se on kyllä ihmeellistä, miten asiat vain toteutuvat! "Avoimena ja rentona"... sitä asiaa, minkä haluaa toteutuvaksi ei todellakaan voi pakottaa. Antaa ajan kulua ja sopivan hetken tulla ja kas, se on siinä. Voi vaikuttaa "huuhaalta" mutta on täyttä totta, myös minun elämässä. Eikä silti tarkoita sitä, että saisi kaiken haluamansa ja nytheti ja elämä olisi jotenkin ongelmatonta. On vain niin hienoa huomata, että loppujen lopuksi elämä sujuu ilman hirveitä ponnisteluja ja kaikki menee kuitenkin oikein.
VastaaPoistaOnnea uudelle sohvalle siis, sehän on yksi tärkeimmistä huonekaluista, joten parempi ollakin hyvä! :)
Olen huomannut, että tiedät tämän jutun, niin ripsakkaan toiset asiat sinulla tapahtuu. Se on totta, ettei hoputtaminen ja hermostuminen auta asioiden eteenpäin viemisessä. Asiat tapahtuu ajallaan ja joskus ei oikeasti ole oikea hetki saada sitä mitä haluaa.
PoistaJos mietin omaa historiaani, niin sairastaessani toivoin olevani kivuton ja terve. Jos olisin samantien tervehtynyt en olisi ymmärtänyt miksi kehoni yritti pysäyttää minut ja saada minut lepäämään. En olisi tajunnut miten väärin tein itselleni, kun säntäsin palvelemaan kaikkia muita oman itseni kustannuksella. Kun opin huomioimaan itseäni lempeämmin ja rennommin aloin vasta tervehtyä. Kepulikonstit ei siis toimi mulle ;-)
Ajattelin nyt manifestoida itselleni turhien tavaroiden muuttoa jonkin toisen käytettäväksi. Toivottavasti tavarat lähtevät uusille omistajille yhtä nopeasti kuin sinun mökkisi :)
Vetovoimanlaki, tuota sietää kyllä tuumata ja pohtia, oikein ajatuksella siihen keskittyen. Otsikosta nimittäin vedin oitis ajtusyhteyden ihan toisenlaiseen vetovoimaan kuin maanvetovoimaan, joka meitä kaikkia sohvalle vetää.
VastaaPoistaLomalaisen mieli on virkeä.
Mutta hienoa, että löysitte juuri teille sopivan sohvan...=)
Tämä liittyy ajatukseen: mille ajatuksesi annat, se kasvaa sekä luottamukseen.
PoistaOlen kirjoittanut pari tekstiä kiitollisuudesta ja aarrekartasta. Nämä molemmat aiheet saavat meidät huomaanaan mikä kaikki on jo hyvin, mitä kohti haluamme mennä.
Yleensä ihmiset tietävät mitä eivät halua, jos he keskittyvät en-halua asiaan he näkevät sitä ympärillään. Näin asia kasvaa. Jos en-halua lauseen kääntää: tämän asian sijaan haluan XX, niin huomio kiinnittyy haluamaan asiaan ja tästä syntyy kehossa rentoutunermpi olo + parempi mielikuva sekä tunne. Kun tähän hyvään oloon keskittyy, sitä näkee enemmän ja luottamus asioiden järjestymiseen kasvaa. Sillä asiathan aina järjestyvät jollain lailla. Meillä on sitten oma vastuu ja valinta kuinka suhtaudumme lopputulokseen tai välietappiin ;-)
Kuten Muuttolintu sanoi emme saa aina heti haluamaamme. Jos halu kaavaa kiihkeaksi vaatimukseksi: "mun on pakko saada" yleensä itse torppaa asian, sillä omat näkemykset yksioikoistuvat, mahdollisuudet kapenevat eikä ratkaisua enää tahdo huomata, vaikka se voisi olla aivan nenän edessä.
Ja minä olen sitten ollut niitä ihmisiä jotka sanoivat ennen: parempi pelätä pahinta, sitten ei ainakaan pety ;-). Olen kiitollinen, että osasin jokunen vuosi sitten opetella u-käännöksen tekoa :D
Tajuta heti mitä haluaa ja saada se, on mun juttu. Minulta vei meidän 15 vuotta vanhan sohvan löytämiseen aikanaan 5 sekunttia, enkä edes ollut sohvaostoksilla ja mies oli ulkomailla työmatkallla;)
VastaaPoistaMyöhemmin hankimme kakkossohvan takkahuoneeseen ja se on punainen, mutta nahkaa koiruuksien takia. Haluaisin vielä yhden punaisen sohvan, sitten kun vanha suomalainen siirtyy toimistohuoneeseeni...
Että siis pestävät kankaat eikä ole Ikeasta vai onko? Kaikilla meidän tutuilla on nyt se Ektorp-divaani ja niitä irtopällysiä...Kätevää ainakin pikkulapsi-ja lemmikkiperheissä. Mutta sellaista en ole vielä punaisena bongannut.
Parasta on kun mies tekee päätöksen, mutta antaa naisen luulla, että idea tuli rouvalta;) Meillä toimii näin.
Onnea ja iloa uudesta sohvasta♥
Sopesta :). Taikka sitten, että mies "tekee" päätöksen, joka on sille valmiiksi vinkattu ;-)
VastaaPoistaPunainen on kyllä oikein mainio sohvan väri!