Marraskuun kahdeskymmeneskuudes
Joskus vieraiden tulo aiheuttaa mukavan tehokkuusrumban. Tänään otan vauhtia huomista varten ja pesen vessan, seuraavaksi pyyhin pölyt talosta ja nyt olen onnellinen. Tämän enempään en rupea, sillä tärkeintä ei ole se miltä meillä näyttää vaan että voimme viettää huomenna hauskan päivän.
Marraskuun kahdeskymmenesseitsemäs
Aamiainen jää melkein syömättä, kun aloitamme pasteijoiden leipomisen. Ensin tehdään pistou (pesto ilman pinjansiemeniä) ja tuupataan se taikinan sisälle riisin, fetan, tomaatin, paprikan ja mausteiden kera.
Miehen lintukaverit, joita lintuihmisiksi kutsun, ovat tulleet jo etukäteen ruokintapaikalle. Näitä kauden aloituskekkereitä on pidetty jo vuosia meidän suunnalla. Kun ruokintapaikat on täytetty siirrymme syrjemmälle, jotta siivekkäille tulee rauha syödä tuomisia. Sitten alkaa tuttu liikehdintä: kiikarit esiin ja tiivis tuijottelu, osoitetaan innokkaasti sormella länteen ja itään, huudahdetaan yhtäkkiä: Närhi! tai Varpushaukka! Herra A tarjoaa kaikille omat suklaalevyt ja seuraavaksi lämmitellään teellä ja glögillä. Kun juomat on juotu ja hytinä alkaa olla kova me lähdemme meille ja vietämme loppuillan syöden kuumaa punajuurisosekeittoa ja jutellen.
Poikkeuksellisesti iltaan ei kuulu tietovisa, vaan runoilu. Ennenkuin lintuihmiset säikähtävät siippa kertoo, että itse ei tarvitse runoa kirjoitella, vaan rankan työn tekee runorobotti. Robotille kerrotaan oma nimi ja lempi lintu ja sitten painetaan "haikuoi" nappulaa.
Tällaisen runon minä sain:
Birgitta, tervapääsky ja rauha
Hengenvetoja
Marraskuun kahdeskymmeneskahdeksas
 | |
| Helsinki aamulla |
Viikon alkupäiville sovittu tehtävä valmistuukin jo tänään ja olen tyytyväinen. Paria isompaa hommaa on vielä tehtävä niin pitkälle kuin mahdollista, joten huomenna isken niiden kimppuun.
Illalla katson tallenteelta viimeisen BigBrotherin. Olen vähän sitä mieltä, että seuraavaa kautta en enää seuraa, mutta saa nähdä kuinka mahtaa käydä ;-)
Marraskuun kahdeskymmenesyhdeksäs
Ihanaa, että voin jäädä tänään kotiin etätöihin. Vaikka maassa onkin lunta ja ulkona on kaunista olen alkanut taas kaivata talviunta. Kietoudun vain lämpimiin vaatteisiin ja teen pesiä minne ikinä asetunkin.
Marraskuun kahdeskymmenesensimmäinen
Pieni perheemme kokoontuu tänään, kun menemme illalla nuorenmiehen kanssa isän ja äidin luokse. Tarjolla on perinteiseen tapaan karjalanpiirakoita ja urheilutapahtumia. Tiedän käyväni vanhempieni luona liian harvoin, mutta täällä minä nyt olen ja halailen heitä mennen tullen ♥
 |
| Helsinki iltapäivällä |
* * *
Nyt kun marraskuu on ohitse ja joulukuun kalenterin luukkuja saa availla alan olla sitä mieltä, että kun olen käynyt hankkimassa muutamat pienet paketit, niin alan valmistautua joulun odotukseen.
Töissä omat työt alkavat tiivistyä ja ehkä pienoinen paine kasvaa. Yritän kuitenkin tehdä vain sen minkä pystyn, ihmeisiin en minäkään taivu.
Olipas leppoisan ja mukavan kuuloinen marraskuun loppu! <3
VastaaPoistaEka lause nauratti. Mulle kävi nimittäin taannoin niin, että kun sain tietää siskon tyttärineen ja äidin olevan tulossa, sain yhtäkkiä kummallisen kimmokkeen tehdä kauan sitten roikkunut kuolinsiivous varastokomerossa. No ei se komero vieläkään kuolemakunnossa ole, mutta huomattavasti parempi kuin aiemmin.
Ja Big Brother. Mulla jäi sarjan seuraaminen pikkuhiljaa, enkä katsonut lopulta edes koostelähetyksiä. Oli minusta tosi tylsä kausi. Mä vähän epäilen, että seuraavaa kautta ei edes tule.
Satu, vierailut tosiaankin saa ihmisen tekemään ihmeellisiä liikeitä. Varaston kuolinsiivous on jo mahtava veto! Pisteet sinulle :D
PoistaOlen samaa mieltä BB:stä, tämä kausi oli omituinen ja tylsä. Olin itsekin jättämässä monta kertaa kauden kesken, mutta toivoin, että se olisi parantunut loppua kohti. Ei parantunut.
Iloista joulukuun alkua sinulle :D
Niin se marraskuu hurahti ja nyt päästään joulun odotukseen ja siitä sitten jo kevättä kohti!
VastaaPoistaSusu, sinne hurahti ja on kyllä ihanaa aloitella rauhallinen joulun odotus. Mulla alkaa uusi vuosi heti joulupäivästä, eli sinne ensin ja sitten uusia tuulia katselemaan.
PoistaOikein leppoisaa ja tervehdyttävää joulukuun alkua sinulle <3
Mulla vähän niin, että innostun siivoamaan yleensä vasta kun on jo melkein liian myöhäistä. Ja kuten sanot, tärkeintä ei ole että kaikki on tiptop, vaan että kaikilla on mukavaa.
VastaaPoistaHyvää viikonlopun jatkumista!
Kristiina, niin tuskinpa kukaan katselee ensimmäisenä kyläillessään onko villakoiria tai ikkunat ja peilit kirkkaat, sen sijaan tuijotellaan toisia silmiin ja keskitytään yhdessäoloon :)
PoistaMainiota joulukuun alkua sinullekin :D
Olisin kyllä voinut lukea vielä joulukuunkin selätyksestä :)
VastaaPoistaTuo tipulintubaari kuulostaa jotenkin varsin viehättävältä, ja ajatuksena ruokintakauden avajaiset on <3!
Minulla tuo lintubongaus rajoittuu akselille varis-harakka-naakka-varpunen, ja niitä vissiin ruokitaan enimmäkseen roskaruualla, kirjaimellisesti.
Marika, kiva jos näitä on ollut mukava lukea.
PoistaUlkobaari on kiva kokemus, ensin tehdään työt ja sen jälkeen rentoudutaan kunnes kylmä hiipii sisuksiin. Täällä ruokana oli kauraa (joillekin tirpoille maistuu kuulema vaan kaura), toisille oli auringonkukkaa ja rasvaakin oli tarjolla. Meillä ei ole ruokintaa ollut enää vuosiin kuin tuolla metsässä. Sielläkin täytyy käydä siivoamassa, jotta paikat pysyy kunnossa. Roskaruoka eli valtavat suklaatarjoamiset ollaan säästetty vain ja ainoastaan itsellemme,hehee :D