Marraskuun selätys - kalkkunaa ja muita härpäkkeitä

Marraskuun kahdeksastoista

Menemme töiden jälkeen ruokakauppaan. Odottelen miestä pakasteiden kohdalla ja alan uteliaana katsella mitä altaista löytyy. Kun mies palaa luokseni päätän yllättää ja ehdotan, että ostettaisko pieni luomukinkku. Jouluksi. 

Sellainen on siis hankittu, vaikka vuosia haaveilin kalkkunasta ja jopa kokonaan lihattomasta joulusta. Nyt haluan kuitenkin tarjota kinkkua aattoväelle, kun ne siitä niin kovasti tykkää.

Kalkkuna selviää tänäkin vuonna käsittelystäni :D

Marraskuun yhdeksästoista

Mulla on lomapäivä. Lähden kaupungille, mutta junan leimauslaite ei ota vastaan lataustani eikä myy lippuakaan. Näen tarkastajat toisessa päässä junaa ja kipitän heidän luokseen. Kaverit ovat yhtä ihmeissään tilanteesta. Menen rautatieasemalla HSL:n toimistoon, edelläni on kuusi henkilöä ja odotan noin tunnin tiskille pääsyä. Lopulta saan itselleni uuden matkakortin kiiltävillä vihreillä kuorilla. 

Koska tarkoitus oli tehdä lomalla jotain kivaa, kävelen Stoccalle ja seison pienten naperoiden kanssa katsomassa jouluikkunaa. Lisäksi etsin ja kierrän kaikki mahdolliset joulutunnelmapaikat. Ihan vain saadakseni taikatähtipölyä. 

Löydän patterilla ja ajastuksella toimivat ledivalot parvekkeelle. Mietin riittääkö yhdet vai pitääkö ostaa kaksi. Ostan vain yhdet valot. 

Siipalle hankin miestenpäivän kunniaksi suklaarasian. (Se oli ympyröinyt kalenterissa miestenpäivän, jotta huomaan asian.)

Olen tämän marraskuun kierrellyt joulukorttitelineitä ja ihmetellyt, kun joka paikassa näyttää olevan tarjonta. Niinpä hyppelehdin innosta, kun löydän Akateemisessa kortteja, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt. Tietysti itse tehdyt olisi parhaita, mutta kyllä nämäkin ovat kivoja. Ostan kaikki tarvittavat kortit.

Illalla kun annan suklaarasian siipalle, se esittää yllättynyttä. En mene lankaan ;-)

Marraskuun kahdeskymmenes

Aamulla tuulee. Etsiydymme kävelyllä metsäreiteille, jolloin puhuri on hiukan pienempi. Mies saa houkuteltua minut myös hiekkamyrskyyn, eli elokuvaan Dyyni. Muistan kuinka 80-luvulla olin pettynyt leffaversioon (kirja siis toimi paremmin) ja nyt uusi versio tuntui toistavan tarinaa liiankin samanlaisesti. No, tulipahan nähtyä. Ei tarvitse katsoa toiste.

Marraskuun kahdeskymmenesensimmäinen

Vien parvekkeelta kylmettyneet kukat kompostiin. Yritän järjestellä pienelle tasolle valokylää, mutta se jää ankean näköiseksi. Olisi kuitenkin pitänyt ostaa lomapäivänä kahdet patterilla toimivat valot.

Vaikka blackfriday nostaa minulla hiuskarvoja pystyyn, niin illalla avaamme netin mustan aukon ja alamme etsiä isälleni uutta tietokonetta. Nyt sellaisia voisi saada kohtalaisen hyvällä hinnalla. 

Marraskuun kahdeskymmenestoinen

Klo 6:35 lämpömittari näyttää pakkasta ja appi sanoo, että säätila tuntuu kuin -8 astetta. Puen sen mukaisesti päälle ja lähden ulos. Takaisin tultuani olo on raikas ja pääsen aloittamaan työpäivääni. 

Juttelen työkavereiden kanssa pikkujouluista. Epäröimme niihin osallistumista. 

Ihana ystäväni toteaa, että hän osti uuden huivin pikkujouluihin, mutta jos ei osallistu kekkereihin nyt, niin onneksi hän mahtuu siihen myös ensi vuonna :D

Minä mietin pitäisikö mun ostaa isompi huivi ;-)